Oletko sitä mitä syöt? : opiskelijoiden käsityksiä ruokatottumuksista ja niiden oppimisesta
Sara, Satu (2017)
Sara, Satu
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201712181404
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201712181404
Tiivistelmä
Tutkielmassa vastaan kysymykseen, millaisia käsityksiä opiskelijoilla on ruokatottumuksista ja niiden oppimisesta. Lähestyn kysymystä tarkastelemalla ruokatottumusten terveellisyyteen, syömiseen ja ruokatottumusten muuttamiseen liittyviä näkökulmia. Tutkielman aineiston keräsin verkkokyselyn avulla keväällä 2017. Aineisto koostuu 34 Lapin yliopiston 4. vuosikurssin opiskelijan kyselyvastauksesta. Tutkimusotteeni on fenomenografinen ja analyysissä käytän fenomenografista analyysitapaa.
Tulosten mukaan terveellisiä ruokatottumuksia voidaan lähestyä ruokavalion koostumuksen, ruoan tuotantotavan, ruoka ja hyvinvointi -ulottuvuuden sekä ruokailuun kiinnittyvien tekijöiden kautta. Terveelliset ruokatottumukset näyttäytyivät ruokavalion koostumuksen osalta pääosin ravitsemussuositusten mukaisina, käsitysten poiketessa eniten eläinkunnan tuotteiden suhteen. Ruoan terveellisyyskäsitysten alkuperän ja ruokatottumusten oppimisen taustalla ovat osittain samankaltaiset tekijät, erilaisten yksilöön itseensä liittyvien tekijöiden, elämän keskeisten ihmissuhteiden sekä koulun ja median korostuessa. Syömistä ohjailevat tavallisesti itseen kiinnittyvät ja ruokaan kiinnittyvät tekijät, kun taas poikkeustilanteissa tilanteet, ihmissuhteet, kodin ulkopuolella olevat paikat ja itseen liittyvät tekijät. Syöminen vaikuttaa olevan harkitumpaa tavallisissa tilanteissa, jolloin esimerkiksi ruoan tuotantotavalla on enemmän painoarvoa. Lisäksi ruokatottumuksia voidaan muuttaa useista tekijöistä johtuen.
Selvittämällä keinoja terveellisten ruokatottumusten oppimisen tukemiseksi ja epäterveellisten tottumusten ennaltaehkäisemiseksi, vastasin tavoitteeseeni saavuttaa uutta käytännön käsitys- ja kokemustietoa. Keinoja ovat kasvatukselliset-, kaupalliset- ja itseen kiinnittyvät keinot sekä tarjottavan ruoan laatuun vaikuttaminen. Suuren vastuun kantavat erilaiset kasvattavat tahot, mutta nykyistä enemmän myös esimerkiksi yritykset voisivat olla mukana terveyden edistämistyössä. Mahdollinen jatkotutkimus voisi kohdistua tarkemmin keinojen selvittämiseen niiden käytäntöön sovellettavuuden vuoksi.
Tulosten mukaan terveellisiä ruokatottumuksia voidaan lähestyä ruokavalion koostumuksen, ruoan tuotantotavan, ruoka ja hyvinvointi -ulottuvuuden sekä ruokailuun kiinnittyvien tekijöiden kautta. Terveelliset ruokatottumukset näyttäytyivät ruokavalion koostumuksen osalta pääosin ravitsemussuositusten mukaisina, käsitysten poiketessa eniten eläinkunnan tuotteiden suhteen. Ruoan terveellisyyskäsitysten alkuperän ja ruokatottumusten oppimisen taustalla ovat osittain samankaltaiset tekijät, erilaisten yksilöön itseensä liittyvien tekijöiden, elämän keskeisten ihmissuhteiden sekä koulun ja median korostuessa. Syömistä ohjailevat tavallisesti itseen kiinnittyvät ja ruokaan kiinnittyvät tekijät, kun taas poikkeustilanteissa tilanteet, ihmissuhteet, kodin ulkopuolella olevat paikat ja itseen liittyvät tekijät. Syöminen vaikuttaa olevan harkitumpaa tavallisissa tilanteissa, jolloin esimerkiksi ruoan tuotantotavalla on enemmän painoarvoa. Lisäksi ruokatottumuksia voidaan muuttaa useista tekijöistä johtuen.
Selvittämällä keinoja terveellisten ruokatottumusten oppimisen tukemiseksi ja epäterveellisten tottumusten ennaltaehkäisemiseksi, vastasin tavoitteeseeni saavuttaa uutta käytännön käsitys- ja kokemustietoa. Keinoja ovat kasvatukselliset-, kaupalliset- ja itseen kiinnittyvät keinot sekä tarjottavan ruoan laatuun vaikuttaminen. Suuren vastuun kantavat erilaiset kasvattavat tahot, mutta nykyistä enemmän myös esimerkiksi yritykset voisivat olla mukana terveyden edistämistyössä. Mahdollinen jatkotutkimus voisi kohdistua tarkemmin keinojen selvittämiseen niiden käytäntöön sovellettavuuden vuoksi.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]