Periferiaa ja edelläkävijyyttä. Lappi-representaatiot Helsingin Sanomissa syksyllä 2014
Haapanen, Liisa (2017)
Haapanen, Liisa
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201712191409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201712191409
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisena näyttäytyy Suomen Lappi Helsingin
Sanomien artikkeleissa syksyllä 2014. Tutkimus sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja
joukkotiedotustutkimuksen kentälle.
Tutkimusmenetelmä on kehysanalyyttinen. Kehysanalyysissä on kaksi tasoa. Se ottaa
huomioon minkä tarinan tai kontekstin osaksi uutinen tai artikkelissa esitetyt asiat kerrotaan.
Lisäksi kehysanalyysillä voidaan viitata arkisempaan tasoon eli journalistisiin valintoihin, joita
toimittajat työssään tekevät. Tieteenfilosofinen lähtökohta tutkimuksessa on sosiaalinen
konstruktionismi. Siinä lähdetään oletuksesta, että kaikki todellisuudessa on ihmisen
rakentamaa.
Aineistona on Helsingin Sanomien artikkeleita kuukauden ajalta syys - lokakuulta vuodelta
2014. Aineisto on koottu käyttämällä Helsingin Sanomien sähköistä arkistohakua ja se sisältää
yhteensä 70 artikkelia, joissa käsitellään joko Lappiin, saamelaisuuteen tai johonkin Lapin
kuntaan liittyvää asiaa. Aineisto sisältää kaiken journalistisesti tuoten sisällön pois lukien
urheilu-uutiset. Aineistoon sisältyvät myös mielipidekirjoitukset sekä kuvat. Analyysin
kohteena ovat yhtä lailla konteksti, vuorovaikutus ja puheen sisältö.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina aineistosta on löydettävissä kaksi kehystä, jotka olen nimennyt
periferian ja edelläkävijyyden kehyksiksi. Näistä periferian kehys on hallitsevampi. Kehysten
rajat eivät ole selvärajaisia ja esimerkiksi saamelaisrepresentaatioissa on limittymistä
molempiin kehyksiin.
Tämä pro gradu -tutkielma on saanut tukea Journalistisen kulttuurin edistämissäätiöltä
Jokesilta.
Sanomien artikkeleissa syksyllä 2014. Tutkimus sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja
joukkotiedotustutkimuksen kentälle.
Tutkimusmenetelmä on kehysanalyyttinen. Kehysanalyysissä on kaksi tasoa. Se ottaa
huomioon minkä tarinan tai kontekstin osaksi uutinen tai artikkelissa esitetyt asiat kerrotaan.
Lisäksi kehysanalyysillä voidaan viitata arkisempaan tasoon eli journalistisiin valintoihin, joita
toimittajat työssään tekevät. Tieteenfilosofinen lähtökohta tutkimuksessa on sosiaalinen
konstruktionismi. Siinä lähdetään oletuksesta, että kaikki todellisuudessa on ihmisen
rakentamaa.
Aineistona on Helsingin Sanomien artikkeleita kuukauden ajalta syys - lokakuulta vuodelta
2014. Aineisto on koottu käyttämällä Helsingin Sanomien sähköistä arkistohakua ja se sisältää
yhteensä 70 artikkelia, joissa käsitellään joko Lappiin, saamelaisuuteen tai johonkin Lapin
kuntaan liittyvää asiaa. Aineisto sisältää kaiken journalistisesti tuoten sisällön pois lukien
urheilu-uutiset. Aineistoon sisältyvät myös mielipidekirjoitukset sekä kuvat. Analyysin
kohteena ovat yhtä lailla konteksti, vuorovaikutus ja puheen sisältö.
Tärkeimpinä tutkimustuloksina aineistosta on löydettävissä kaksi kehystä, jotka olen nimennyt
periferian ja edelläkävijyyden kehyksiksi. Näistä periferian kehys on hallitsevampi. Kehysten
rajat eivät ole selvärajaisia ja esimerkiksi saamelaisrepresentaatioissa on limittymistä
molempiin kehyksiin.
Tämä pro gradu -tutkielma on saanut tukea Journalistisen kulttuurin edistämissäätiöltä
Jokesilta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]