Palvelujen kilpailutus suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskäytäntönä

Abstract

Suomalaisessa yhteiskunnassa on työnalla yksi maan historian suurimmista rakenneuudistuksista – Sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Tässä tutkielmassa muun muassa sote-uudistusta tarkasteltiin sosiaali- ja terveyspalvelujen (myöhemmin sote-palvelut) järjestämiskäytännön näkökulmasta. Järjestämiskäytännöistä yksi keskeisimmistä, palvelujen kilpailutus, asetettiin tutkimuskohteeksi. Kilpailutuskäytäntöä tarkasteltiin prosessina, merkitysten luojana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.

Sote-palvelujen järjestämiskäytäntöjen osalta erilaiset kansalliset selvitykset ja raportit ovat yleisiä, mutta käytäntöteoreettinen lähestymistapa näyttäytyy tutkimuskeskustelussa vähäisenä. Käytännön tutkimus mahdollistaa kohdeilmiön tarkastelun käytännön toimien kautta, tarjoten tietoa myös käytännön toimijoista ja heidän toimijuudesta. Tutkielmassa oltiin erityisen kiinnostuneita kilpailutuskäytännöstä palvelujen käyttäjien eli asiakkaiden näkökulmasta.

Tutkielma teki näkyväksi, miten palvelujen kilpailutuskäytännön fokus on kilpailutuskäytännössä itsessään, ei niinkään asiakkaassa, jolle palveluja hankitaan. Kilpailutuskäytännön keskeiset toimijat ovat palvelunjärjestäjät ja palveluntuottajat, joiden toimijuudessa suhteessa kilpailutuskäytäntöön on merkitseviä eroja sekä vallan että hallinnan osalta. Asiakkaalla ei ole kilpailutuskäytännössä ensisijaista toimijuutta. Asiakkaan toimijuus toteutuu välillisesti lainsäädännön ja kilpailutuskäytännössä palvelun sisältöön määritetyn laadunvalvonnan kautta.

Tutkielma osoitti, että kilpailutuskäytännöllä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joskin se tukee heikosti sote-uudistukselle määritettyjä tavoitteita. Parhaiten kilpailutuskäytäntö tukee tavoitetta yhdenvertaisista palveluista, mutta heikosti hyvinvointi- ja terveyserojen vähentymistä tai kustannustehokkuuden vahvistumista. Sote-uudistuksen äärellä tutkielma haastaa kaikkia toimialan toimijoita pohtimaan sote-palvelujen järjestämistä tavalla, jossa rakenteiden, lainsäädännön ja periaatteiden sijaan pääkohteiksi asettuvat käytännön toimet ja toimijuus.