Kun on huumori yllä, niin ei ne kivut ja särytkään tunnu niin pahoilta : vanhusten voimaantumisen kokemuksia kolmannen sektorin vertaistukiryhmissä

Abstract

Kolmannen sektorin mielenterveysyhteisöissä käyminen vaikuttaa iäkkäiden asiakkaidensa elämään tukien heidän kotona asumistaan. Yhteisöissä käyvät ihmiset kokevat voimaantumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Yhdessä on mahdollista käsitellä myös ongelmia, mikä ennaltaehkäisee niiden syvenemistä.

Tutkimukseni on laadullinen ja se paikantuu kaupunkiympäristöön. Aineiston keruu toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna Vanhusten kotiapusäätiön Vantaalla sijaitsevien Havurastin ja Myyrastin vertaistukiryhmissä. Erityisenä tarkastelun kohteena ovat kertomukset, joita mielenterveysryhmissä käyvät vanhukset tuottavat kokemuksistaan. Kertomukset kiinnittyvät ihmisen omaan identiteettiin, kokemuksiin ja henkilöhistoriaan. Ne ovat samalla myös kulttuurillisia, ja yhteiskunnallisia tapoja hahmottaa tapahtuneita asioita.

Mielenterveysyhteisöjen toiminta näyttää vaikuttavan vanhusten elämään voimaannuttavasti, ja se näyttää lisäävän myös arkiliikuntaa, todennäköisesti ennaltaehkäisten sairauksia. Vapaaehtoisuus madaltaa kynnystä osallistua toimintaan, ja samalla osallistaa ihmisiä. Tuttu paikka lisää turvallisuuden tunnetta, ja kokemusta omasta turvallisesta ryhmästä. Elämän iloja ja vaikeuksia voidaan jakaa kanssaihmisten kanssa ja tämä helpottaa elämänmuutoksista selviytymistä. Erilaisesta syistä koettuja yksinäisyyden tunteita voidaan siis lievittää muodostamalla vapaaehtoisia yhteisöjä. Voimaantumisen myötä muodostuu myös kyky ja tarve vaikuttaa omaa elämään liittyviin asioihin.