Ammattitaitoa ilman kokemustietoa : lapsettomien opettajien käsityksiä itsestään kasvattajina

Abstract

Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millaisina kasvattajina lapsettomat opettajat näkevät itsensä ilman kokemusta oman lapsen kasvattamisesta. Tutkimukseni tarjoaa tietoa lapsettomuudesta moninaisena ilmiönä ammattikasvattajien keskuudessa. Saadakseni mahdollisimman autenttisen aineiston haastattelin tutkimukseeni lapsettomia opettajia. Olen käyttänyt tutkimuksessani aineistolähtöistä Grounded Theory -menetelmää, jolloin olen luonut itse tutkimukseeni teorian aineistosta. Toteutin aineiston analyysin kolmivaiheisen koodauksen avulla, mikä tarkoittaa systemaattista aineiston pilkkomista, käsitteellistämistä ja jäsentämistä. Aineistolähtöisyydestä huolimatta perehdyn tutkimukseni alussa tutkimusongelman kannalta merkittäviin käsitteisiin, joita ovat: kasvatus, lapsettomuus ja kokemustieto. Olen ottanut ne tutkimukseen mukaan siksi, että lukija saisi perehtyä syvemmin aiheeseen ennen tutkimustulosten esittelyä. Tutkimustulosteni mukaan lapsettomat opettajat luottavat omaan ammattitaitoonsa ilman kokemusta oman lapsen kasvattamisesta ja pitävät itseään hyvinä kasvattajina. He kuitenkin uskovat, että kokemustieto vanhemmuudesta voisi syventää heidän käsitystään lapsen maailmasta ja tarjota uutta näkökulmaa myös koulukasvatukseen. Lapsettomille opettajille koulukasvatus näyttäytyi monivivahteisena toimintana, jossa oli koko ajan läsnä kasvun potentiaali.