Erityislaatuiset kiinteistöjenluovutukset ja varainsiirtoverotus : veronalaiset saannot, verovelvollisuuden alkaminen ja suoritettavaksi tuleva veron määrä

Abstract

Olen lainopillisella tutkimuksellani pyrkinyt selvittämään perhe- ja jäämistöoikeudellisiin kiinteistöjenluovutuksiin liittyvää vero-oikeudellista tilaa, missä korostuu muiden lähteiden kuin kirjoitetun lainsäädännön oikeuslähdeopillinen asema – tutkimiani saantoja koskeva varainsiirtoverotus nojaa pääasiassa lain esitöiden ja oikeuskäytännön varaan. Varainsiirtoverotusta koskevat säännökset eivät ole tutkimieni tilanteiden osalta selkeitä, minkä vuoksi olen pyrkinyt esittämään perustellun muutosehdotuksen voimassaolevien säännösten tilalle. Esitän lisäksi muutosehdotuksen välisaantojen veronalaisuuden laajentamiseksi sekä tämän tyyppisiä erityislaatuisia luovutuksia koskevien muotomääräysten yhdenmukaistamiseksi.

Tutkimuksessani analysoin välisaantotyyppisiä luovutuksia mm. avio-oikeudesta ja tasingonsaantioikeudesta disponointia sekä kuolinpesän osakkaan perintöosuuden ja jäämistövarallisuuteen kuuluvan abstraktin esineosuuden luovutuksia. Luovuttajatahon erityisestä oikeudellisesta asemasta johtuen luovutuksen kohde kehittyy täydeksi, kirjaamiskelpoiseksi oikeudeksi pääasiallisesti vasta lainvoimaisesti toimitetun osituksen ja perinnönjaon jälkeen. Kiinteistösaantojen kirjaamiskelpoisuuteen liittyy kiinteällä tavalla velvollisuus maksaa saannosta varainsiirtovero, jonka määrä on riippuvainen veronalaisen omaisuuden suhteesta muuhun luovutuksen kohteena olevaan omaisuuteen.

Käsittelemiini kiinteistöjenluovutuksiin liittyy muista tavanomaisista luovutuksista poikkeavia pakottavia säännöksiä, joiden toteuttaminen on luovutustoimen pätevyyden ehdoton edellytys.Saantomiehenä oleva jako-osakas ei näissä tilanteissa luovutushetkellä varsinaisesti omista luovutuksen kohteena olevaa kiinteistöä vaan perustaa disponointioikeutensa avio- tai tasingontasingonsaantioikeuteen taikka oikeuteen saada omaisuuden erottelussa hyvitystä ja jäämistösaantojen osalta kuolinpesän osakkuuteen tai testamentin edunsaaja-asemaan. Toisin kuin tavanomaisissa inter vivos -tyyppisissä oikeustoimissa, luovutuksen kohteen esineellistyminen tapahtuu vaiheittain etenevässä dynaamisessa prosessissa; saamisoikeustyyppinen velvoiteoikeudellinen etuus muuttuu vaiheittain täydelliseksi kirjaamiskelpoiseksi kiinteistösaannoksi synnyttäen samalla konkreettisen varainsiirtoverovelvollisuuden.