Eriyttämisen pedagogiikan jäljillä 1-2 -luokkien luokanopettajien menetelmävalinnat ja opetussuunnitelman ohjaavuus

Abstract

Perusopetuksen opetussuunnitelma (POPS) uudistui syksyllä 2016. Siinä kehotetaan huomioimaan oppilaiden yksilöllisyyttä ja eriyttäminen on opetuksen pedagoginen lähtökohta. Ajankohtaisesta keskustelusta on tullut vaikutelma, etteivät uudenlaiset opetusmenetelmät ole yksittäistapauksia lukuun ottamatta siirtyneet käytäntöön. Tässä tutkielmassa tavoitteenani oli selvittää eriyttävän pedagogiikan näkökulmasta, miten peruskoulun luokanopettajat valitsevat opetusmenetelmänsä, millaisia eriyttäviä menetelmiä he käyttävät yleisopetuksessa ja miten opetussuunnitelma ohjaa opettajien menetelmällisiä valintoja. Lähestyin tutkielmaani hermeneuttisen tutkimusotteen avulla. Tutkielmani teoreettinen viitekehys muodostui sosiokonstruktivistisesta oppimiskäsityksestä ja eriyttävästä opetuksesta POPSin (2014) näkökulmasta. Rajasin tutkielmani kohdejoukoksi 1-2 -luokkien luokanopettajat Meri-Lapin alueelta. Nämä luokat muodostavat opetussuunnitelmassa yhteisen oppimiskokonaisuuden ja tutkimusten mukaan kyseinen ikäkausi luo perustan lapsen oppimisasenteelle. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Miten opettajat eriyttävät perusopetuksessa? 2. Miten opetussuunnitelma ohjaa opettajien menetelmällisiä valintoja? Hain tutkimuskysymyksiini vastauksia lähettämällä opettajille sähköpostilla pyynnön osallistua sähköiseen kyselyyn. Opettajat hyödynsivät opetuksessaan eriyttämistä opetusmenetelmien, tehtävien ja materiaalien suhteen käytössä olevien resurssien puitteissa. Tieto- ja viestintäteknologian käytössä oli eniten hankaluuksia. Opettajat arvostivat oppimisympäristöissä monipuolisia tilaratkaisuja ja oppimisessa hyödynnettävää lähiympäristöä. Opettajat tekivät yhteistyötä koulun eri toimijoiden kanssa ja yhteistyötä olisi haluttu enemmän. Opettajat ryhmittelivät oppilaita tehtävänannosta riippuen taitoihin perustuviin ryhmiin tavoitteenaan mahdollisimman toimivat ryhmät. Kaikki vastaajat hyödynsivät työssään opetussuunnitelmaa, myös kritiikkiä esitettiin. Myönteisenä puolena mainittiin, että uusi POPS antaa opettajille enemmän pedagogisia vapauksia ja mahdollisuuksia huomioida oppilaiden mielenkiinnon kohteita. Vastausten perusteella opetus mukaili POPSia ja käytetyissä menetelmissä oli oppilaita aktivoivia ja yhteistoiminnallisia elementtejä.