”Kukaan ei voi tietää mitä mä tarviin, jos en mä sitä itse kerro” : onnistuneen osallisuuden ja yhteistuottamisen edellytyksiä varhaiskasvatuspalvelun kehittämisessä

Abstract

Kansalaisten osallisuus julkisissa palveluissa on tullut kansainvälisesti toivotuksi tavaksi tuottaa palveluita julkisella sektorilla. Ajatus kumppanuudesta kansalaisten, palvelun käyttäjien ja yhteisöjen välillä vaatii kulttuurista uudistusta koko julkisen palveluntuotannon järjestelmälle (Tuurnas 2016, 15). Kunnat 2021-kehittämisohjelmassa tulevaisuuden kunta nähdään avoimempana, osallistavana sekä uudistushaluisena organisaationa, joka toimii yhteistyössä kuntalaisten kanssa. (Kuntaliitto 2016.)

Tutkimuksessa tarkastellaan Lopen kunnan varhaiskasvatuksen palveluhallinnon ja asiakkaiden käsityksiä yhteistuottajuudesta sekä osallistavasta kehittämisestä varhaiskasvatuspalveluissa. Työn empiirinen osa koostuu kahdesta aineistosta, joiden avulla tarkoituksena on luoda kattava kuvaus onnistuneen palveluiden osallistavan kehittämisen ja palveluntuottamisen edellytyksistä. Asiakkaan nähdään tuovan puuttuva palanen ymmärrykseen julkiseen palvelun toiminnasta ja kehittämisestä (Pestoff 2006, 504). Aineistot kerättiin varhaiskasvatuksen palveluhallinnolta mikrotasolta makrotasolle teemahaastattelun avulla sekä palvelua käyttäviltä vanhemmilta internetissä julkaistulla lomakekyselyllä. Aineiston analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysi pohjalta, kuitenkin tuomalla eri teorioita keskustelemaan, tukemaan ja haastamaan analyysissä tehtyjä havaintoja.

Varhaiskasvatuksessa onnistuneen osallisuuden ja yhteistuottajuuden edellytyksistä muodostuu kuusi kokonaisuutta: lapsi osallisuuden keskiössä, asiakkaan asiantuntijuus, osallistamistavat, tieto, kiinnostus sekä organisaation sisäiset toiminnot. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen oli kaiken osallisuuden ja yhteistuottajuuden keskiössä. Vanhemmat nähtiin asiantuntijoina niin oman lapsensa kuin palvelun toiminnan tahoilta. Nykyisiin osallistamistapoihin asiakkaat toivoivat parannuksia, jotka olivat realistisia ja pienillä resursseilla toteutettavia. Organisaation toivottiin lisäävän avointa ja rehellistä tiedottamista siitä, mitä tulevat linjaukset tarkoittavat. Tärkein onnistuneen osallistumisen edellytys on organisaation ja asiakkaan molemminpuolinen kiinnostus toisiaan kohtaan. Todellisten vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen vähentää vanhempien kiinnostusta osallistua kehittämiseen. Organisaation sisäisillä toiminnoilla, kuten henkilökunnalla, esimiehellä, poliitikoilla, strategisilla linjauksilla ja poikkihallinnollisuudella nähtiin olevan merkittävästi vaikutusta siihen, kuinka osallisuus ja yhteistuottajuus integroituvat osaksi organisaation jokapäiväisiä toimintatapoja. Läpileikkaavana ominaisuutena onnistuneen osallisuuden ja yhteistuottajuuden edellytyksissä on molemminpuolinen luottamus, jota ilman osallisuus ja yhteistuottajuus jää vajavaiseksi.