Lappilaisten evakko- ja sotalasten kokemuksia elämästä ja koulunkäynnistä Ruotsissa Lapin sodan aikana

Abstract

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Lapin sodan kouluikäisten evakko- ja sotalasten kokemuksia Ruotsista ja koulunkäynnistä siellä Lapin sodan aikana vuosina 1944-1945. Tutkimukseni pääkysymykseksi olen asettanut: Miten lappilaiset kouluikäiset lapset kokivat evakko- ja sotalapsiajan ja koulunkäynnin Ruotsissa Lapin sodan aikana vuosina 1944-1945? Näiden kokemusten ymmärtämistä helpottaakseni olen lisäksi tutkinut kokemuksia koulunkäynnistä Suomessa sodan jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä sota-ajan elämästä ja koulunkäynnistä. Kokemukset ovat ainakin osittain peilattavissa nykypäivän pakolaistilanteeseen Suomessa. Lapin sodan aikana lähes koko Pohjois-Suomen väestö evakuoitiin muualle Suomeen sekä Ruotsiin. Tämän tutkimuksen olen rajannut käsittelemään Ruotsiin lähteneitä evakko- ja sotalapsia. Teoriaosiossa esittelen Lapin sodan syttymisen taustoineen ja evakkoon lähdön sekä sieltä paluun. Avaan myös tutkimuksen käsitteistöä sekä muistitieto- ja kokemustutkimuksen peruskysymyksiä. Aineistonkeruun olen toteuttanut haastattelemalla viittä tutkimushenkilöä heidän ollessa 79–85 -vuotiaita. Aineiston analyysissa käytin narratiivisen lähestymistavan lisäksi piirteitä laadullisesta aineistolähtöisestä sisällönanalyysista. Tutkimushenkilöiden kertomukset perustuvat muistitietoon ja heidän omiin kokemuksiinsa. Tuloksissa esiin tuli paljon hyviä muistoja evakko- ja sotalapsiajasta, mutta kokemukset eivät olleet ainoastaan positiivisia. Joillain oli ongelmia kielen kanssa, ja jotkut potivat koti-ikävää. Kaikki tutkimushenkilöt kävivät koulua Ruotsissa. Koulunkäynnistä esiin nousivat muistot opettajasta, koulurakennuksesta, oppiaineista sekä kieleen liittyvistä asioista. Koulusta saatiin kavereita ja siellä opittiin. Voidaan sanoa, että kokemuksiin oli eniten vaikutusta perheen läsnäololla, iällä ja sillä, kävikö henkilö suomen- vai ruotsinkielistä koulua.