Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäiset investointisuojasopimukset: tarkastelussa sopimusten voimassaolo, kansalaisuuteen perustuva syrjintä, sekä välimiesoikeuden ennakkoratkaisupyyntö
Jukantupa, Jussiveli (2018)
Jukantupa, Jussiveli
Lapin yliopisto
2018
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201802071029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201802071029
Tiivistelmä
Euroopan unionin jäsenvaltioiden solmimat investointisuojasopimukset alkoivat herättää kiinnostusta vuoden 2004 tapahtuneen unionin itäisen laajenemisen jälkeen, jolloin kahdeksan entistä kommunistista valtiota liittyivät Euroopan unioniin. Vanhat itäblokin valtiot olivat solmineet lukuisia investointisuojasopimuksia ns. ”EU-15” valtioiden välillä. Uusien jäsenmaiden liittyessä Euroopan unioniin muodostui kokonaan uusi ilmiö – Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäiset investointisuojasopimukset (ns. intra-EU BITs).
Tutkielmassani tarkastelen Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäisiä investointisuojasopimuksia ja niistä aiheutuvia kolmea ongelmaa: (i.) ovatko jäsenvaltioiden sisäiset investointisuojasopimukset voimassa, (ii.) onko kahden EU:n jäsenvaltion välisestä investointisuojasopimuksista aiheutuva kansalaisuuteen perustuva syrjintä esteenä investointisuojasopimuksille, ja (iii.) onko investointisuojasopimusten mukaisilla välimiesoikeuksilla oikeutta esittää EU-oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta ennakkoratkaisupyyntöä Euroopan unionin tuomioistuimelle.
Tutkimusmenetelmäni on oikeusdogmaattinen, jossa on huomioitu eurooppaoikeudellisen tutkimuksen erityispiirteet. Tutkielmassani käyn läpi useita relevantteja Euroopan unionin tuomioistuimen sekä välimiesoikeuksien antamia ratkaisuja ja avaan niiden merkitystä ongelmiin liittyen. Suomalaista oikeuskirjallisuutta aiheesta on varsin vähän, jonka vuoksia olen käyttänyt lähdeaineistona suurimmaksi osaksi kansainvälistä oikeuskirjallisuutta.
Tutkimuksessani olen tullut johtopäätökseen, että (i.) jäsenvaltioiden sisäiset investointisuojasopimukset ovat voimassa, (ii.) sopimuksia ei tule tulkita siten että niistä aiheutuu kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää, sekä siihen, että (iii.) investointisuojasopimusten mukaisilla välimiesoikeuksilla on oikeus ennakkoratkaisupyynnön esittämiseen. Kysymys Euroopan unionin sisäisistä investointisuojasopimuksista on tulossa myös ensimmäistä kertaa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi tapauksessa Slovakian tasavalta v. Achmea BV (C-284/16).
Tutkielmassani tarkastelen Euroopan unionin jäsenvaltioiden sisäisiä investointisuojasopimuksia ja niistä aiheutuvia kolmea ongelmaa: (i.) ovatko jäsenvaltioiden sisäiset investointisuojasopimukset voimassa, (ii.) onko kahden EU:n jäsenvaltion välisestä investointisuojasopimuksista aiheutuva kansalaisuuteen perustuva syrjintä esteenä investointisuojasopimuksille, ja (iii.) onko investointisuojasopimusten mukaisilla välimiesoikeuksilla oikeutta esittää EU-oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta ennakkoratkaisupyyntöä Euroopan unionin tuomioistuimelle.
Tutkimusmenetelmäni on oikeusdogmaattinen, jossa on huomioitu eurooppaoikeudellisen tutkimuksen erityispiirteet. Tutkielmassani käyn läpi useita relevantteja Euroopan unionin tuomioistuimen sekä välimiesoikeuksien antamia ratkaisuja ja avaan niiden merkitystä ongelmiin liittyen. Suomalaista oikeuskirjallisuutta aiheesta on varsin vähän, jonka vuoksia olen käyttänyt lähdeaineistona suurimmaksi osaksi kansainvälistä oikeuskirjallisuutta.
Tutkimuksessani olen tullut johtopäätökseen, että (i.) jäsenvaltioiden sisäiset investointisuojasopimukset ovat voimassa, (ii.) sopimuksia ei tule tulkita siten että niistä aiheutuu kansalaisuuteen perustuvaa syrjintää, sekä siihen, että (iii.) investointisuojasopimusten mukaisilla välimiesoikeuksilla on oikeus ennakkoratkaisupyynnön esittämiseen. Kysymys Euroopan unionin sisäisistä investointisuojasopimuksista on tulossa myös ensimmäistä kertaa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaistavaksi tapauksessa Slovakian tasavalta v. Achmea BV (C-284/16).
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4533]