Startup Lapland -valmennusohjelma startup-kulttuurin edistäjänä Lapin korkeakoulukonsernissa

Abstract

Startup-yrittäjyys on noussut 2010-luvulla yrittäjyystrendiksi, joka on saanut laajaa kansainvälistä mediahuomiota. Startup-yritykset tähtäävät toiminnassaan nopeaan kasvuun ja liiketoiminnan skaalattavuuteen. Suomalaisessa yrityskentässä startup-yritykset ovat nostaneet päätään, mutta pohjoissuomalaisessa kontekstissa startup-yrittäjyys on loistanut poissaolollaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tehdä selkoa sille, mitkä tekijät edistävät tai estävät korkeakouluvetoista startupkulttuuria Lapin korkeakoulukonsernissa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kasvuhakuisen yrittäjyyden ympärille, jossa erityisenä kiinnostuksen kohteena on startup-yrittäjyys. Startup-kulttuuriin kuuluu olennaisesti erilaiset startuptapahtumat, -kiihdyttämöt sekä -yhteisöt, joihin paneudutaan aikaisemman tutkimuksen alaluvuissa. Erilaisten startup-kiihdyttämöiden ja valmennusohjelmien rooli ei ole ainoastaan tarjota työkaluja ja metodeja yrityksen perustamiseen sekä verkostoitumiseen. Kyseisten kiihdyttämöiden ja valmennusohjelmien rooli nähdään ennemminkin ideaalin yrittäjyyden ja yrittäjien rakentajina, jotka muokkaavat yrittäjistä tietyntyyppisiä. Valmennusohjelmat mahdollistavat erilaisen yrittäjyyden syntymisen, mutta toisaalta rajoittavat mahdollisuuksia toteuttaa yrittäjyyttä ja yrittäjänä toimimista.

Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja sen aineisto kerättiin Startup Lapland – valmennusohjelmassa loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineisto muodosti kattavan kuvauksen tutkimuskohteena olleesta valmennusohjelmasta. Aineiston perusteella löydettiin useita tekijöitä, jotka omalta osaltaan joko edistivät tai estivät startup-kulttuurin syntymistä Lapin korkeakoulukonsernissa.

Edistävinä tekijöinä tutkimuksen perusteella nähtiin todenmukainen yrittäjyys sekä valmennusohjelma täydensi käytännönläheisyydellään teoriapohjaisia yrittäjyysopintoja. Parhaiten valmennusohjelmassa pärjäsivät sellaiset tiimit, joilla oli hyvä liikeidea, selkeä tehtävänjako sekä tahtoa kulkea kohti yhteistä päämäärää. Estävinä tekijöinä nähtiin sisäisten motivaatiotekijöiden puuttuminen, puutteet osaamisessa sekä erilaiset haasteet tiimityöskentelyssä.