Talouspoliittista vereniskentää : Kreikan velkakriisissä esiintyvät ruumiilliset metaforat ja personifikaatio mediassa
Keisu, Markus (2018)
Keisu, Markus
Lapin yliopisto
2018
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201803071053
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201803071053
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman aiheena on Kreikan velkakriisin yhteydessä esiintyvät poliittiset metaforat, erityisesti rajattuna terveydenhuollon teemaan kuuluviin ruumiillisiin metaforiin ja personifikaatioon. Tutkimuksen tarkoituksena on pureutua kriittisen metafora-analyysin avulla mediassa esitettyihin poliittisiin metaforiin, ja niiden takana oleviin oliittisiin ja ideologisiin tavoitteisiin.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu kahdenlaiseen kirjallisuuteen: ensimmäinen puoli liittyy metaforaan ja siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun, erityisesti George Lakoffin ja Mark Johnsonin kehittämään käsitemetaforateoriaan, joka on keskeinen tässä tutkielmassa. Toinen puoli on taas aatehistoriallinen tarkastelu, jossa perehdytään personifikaation, ruumiillisen metaforan ja terveyteen, sairauteen ja terveydenhuoltoon liittyvien metaforien historiaan.
Aineisto koostuu eri englanninkielisissä länsimaisissa mediajulkaisuissa ilmestyneistä lehtiartikkeleista ja mielipidekirjoituksista. Analyysimenetelmänä on käytetty kriittistä metafora-analyysia, nojaten erityisesti Jonathan Charteris-Blackin tuottamaan kirjallisuuteen aiheesta.
Aineistoa tarkastellessa löytyi kolmenlaista kategoriaa, joihin metaforia on luokiteltu. Ensimmäinen niistä on valtion ja poliittisten toimijoiden personifikaatio, jonka alaisuuteen on liitetty sellaisia ilmaisuja, joissa Kreikkaa kuvataan potilaana, ja troikkaa tai jotain troikan jäsenistä lääkärinä. Toinen kategoria on taas sairausmetafora, jonka alaisuuteen kuuluu sellaiset metaforat, joissa taloudellisia ongelmia kuvataan sairauden kaltaisina ongelmina. Saman luokan alle on luokiteltuna myös korruptiosta esitetyt metaforiset kuvaukset. Kolmas kategoria taas sisältää sellaisia metaforisia ilmaisuja, joissa vyönkiristyspolitiikkaa, leikkauksia ja veronkorotuksia kuvataan lääkkeenä tai hoitotoimenpiteenä.
Mediassa esitetyistä poliittisista metaforista on huomattavaa se, että sekä vyönkiristyspolitiikan kritisoijat, että sen puolestapuhujat käyttävät samankaltaisia metaforia kirjoittaessaan kriisistä. Eroavaisuudet kuitenkin näkyvät siinä, kuinka niitä käytetään; kritisoijat pyrkivät esimerkiksi kuvaamaan hoitokeinoja tehottomiksi, tai kutsumaan lääkäriosapuolena olevaa troikkaa taidottomaksi puoskariksi. Vyönkiristyspolitiikalle myönteiset kirjoittajat taas osoittavat kreikkalaisia poliitikkoja syypäiksi kriisille, ja väittävät, että potilaana oleva Kreikan valtio ei ole noudattanut lääkäreiden ohjeita.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu kahdenlaiseen kirjallisuuteen: ensimmäinen puoli liittyy metaforaan ja siitä käytyyn teoreettiseen keskusteluun, erityisesti George Lakoffin ja Mark Johnsonin kehittämään käsitemetaforateoriaan, joka on keskeinen tässä tutkielmassa. Toinen puoli on taas aatehistoriallinen tarkastelu, jossa perehdytään personifikaation, ruumiillisen metaforan ja terveyteen, sairauteen ja terveydenhuoltoon liittyvien metaforien historiaan.
Aineisto koostuu eri englanninkielisissä länsimaisissa mediajulkaisuissa ilmestyneistä lehtiartikkeleista ja mielipidekirjoituksista. Analyysimenetelmänä on käytetty kriittistä metafora-analyysia, nojaten erityisesti Jonathan Charteris-Blackin tuottamaan kirjallisuuteen aiheesta.
Aineistoa tarkastellessa löytyi kolmenlaista kategoriaa, joihin metaforia on luokiteltu. Ensimmäinen niistä on valtion ja poliittisten toimijoiden personifikaatio, jonka alaisuuteen on liitetty sellaisia ilmaisuja, joissa Kreikkaa kuvataan potilaana, ja troikkaa tai jotain troikan jäsenistä lääkärinä. Toinen kategoria on taas sairausmetafora, jonka alaisuuteen kuuluu sellaiset metaforat, joissa taloudellisia ongelmia kuvataan sairauden kaltaisina ongelmina. Saman luokan alle on luokiteltuna myös korruptiosta esitetyt metaforiset kuvaukset. Kolmas kategoria taas sisältää sellaisia metaforisia ilmaisuja, joissa vyönkiristyspolitiikkaa, leikkauksia ja veronkorotuksia kuvataan lääkkeenä tai hoitotoimenpiteenä.
Mediassa esitetyistä poliittisista metaforista on huomattavaa se, että sekä vyönkiristyspolitiikan kritisoijat, että sen puolestapuhujat käyttävät samankaltaisia metaforia kirjoittaessaan kriisistä. Eroavaisuudet kuitenkin näkyvät siinä, kuinka niitä käytetään; kritisoijat pyrkivät esimerkiksi kuvaamaan hoitokeinoja tehottomiksi, tai kutsumaan lääkäriosapuolena olevaa troikkaa taidottomaksi puoskariksi. Vyönkiristyspolitiikalle myönteiset kirjoittajat taas osoittavat kreikkalaisia poliitikkoja syypäiksi kriisille, ja väittävät, että potilaana oleva Kreikan valtio ei ole noudattanut lääkäreiden ohjeita.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]