Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu : lapsen osallisuus sovittelumenettelyssä
Timonen, Anne-Mari (2017)
Timonen, Anne-Mari
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201803071055
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201803071055
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkoituksena on tarkastella asiantuntija-avusteista huoltoriitojen tuomioistuinsovittelua menettelynä ja selvittää, toteutuuko lapsen oikeus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon riittävällä tavalla nykyisessä sovittelumenettelyssä. Tutkielmassani tarkastelen myös lapsen asemaa sovittelussa osana osallisuutta. Tutkimusmetodina käytän perinteistä lainoppia eli oikeusdogmatiikkaa, joka tutkii voimassaolevaa oikeutta.
Asiantuntija-avusteisesta huoltoriitojen tuomioistuinsovittelusta on muodostunut tarpeellinen ja ennen kaikkea tehokas keino ratkaista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita. Nykyisessä sovittelumenettelyssä lapsen oikeus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon ei kuitenkaan toteudu tavalla, jota voitaisiin pitää riittävänä.
Lapsen henkilökohtaisen kuulemisen tulisi olla sovittelussa vahva pääsääntö ja kuuleminen tulisi sisällyttää selkeästi osaksi sovittelumenettelyä. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että tuomioistuinsovittelulakiin sisällytetään itsenäiset, lapsen huoltolaista erilliset säännökset, joiden valossa lapsen henkilökohtaista kuulemista punnitaan sovittelussa. Käytännössä myös lapsen henkilökohtaisen kuulemisen edellytyksiä tulisi keventää ja kuulemista koskevaa kynnystä madaltaa sovittelun osalta.
Myös lapsen aseman sovittelussa tulisi olla nykyistä vahvempi. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että lapsen tulisi olla sovittelun osapuolen asemassa.Sen sijaan lapsen asemaa voitaisiin tukea tarvittaessa määräämällä lapselle puuttuvasta asianosaisasemasta huolimatta edunvalvoja käyttämään lapsen puhevaltaa huoltajan sijasta. Lapsella tulisi myös olla mahdollisuus avustajan tai muun tukihenkilön käyttämiseen muodollisesta sovitteluasemastaan riippumatta. Tämä vahvistaisi omalta osaltaan lapsen osallistumisoikeuksien toteutumista huoltoriitojen sovittelumenettelyssä silloin, kun lapsen henkilökohtaisesta kuulemisesta pääsääntönä joudutaan poikkeamaan.
Asiantuntija-avusteisesta huoltoriitojen tuomioistuinsovittelusta on muodostunut tarpeellinen ja ennen kaikkea tehokas keino ratkaista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia asioita. Nykyisessä sovittelumenettelyssä lapsen oikeus osallistua häntä itseään koskevaan päätöksentekoon ei kuitenkaan toteudu tavalla, jota voitaisiin pitää riittävänä.
Lapsen henkilökohtaisen kuulemisen tulisi olla sovittelussa vahva pääsääntö ja kuuleminen tulisi sisällyttää selkeästi osaksi sovittelumenettelyä. Tämä merkitsisi käytännössä sitä, että tuomioistuinsovittelulakiin sisällytetään itsenäiset, lapsen huoltolaista erilliset säännökset, joiden valossa lapsen henkilökohtaista kuulemista punnitaan sovittelussa. Käytännössä myös lapsen henkilökohtaisen kuulemisen edellytyksiä tulisi keventää ja kuulemista koskevaa kynnystä madaltaa sovittelun osalta.
Myös lapsen aseman sovittelussa tulisi olla nykyistä vahvempi. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että lapsen tulisi olla sovittelun osapuolen asemassa.Sen sijaan lapsen asemaa voitaisiin tukea tarvittaessa määräämällä lapselle puuttuvasta asianosaisasemasta huolimatta edunvalvoja käyttämään lapsen puhevaltaa huoltajan sijasta. Lapsella tulisi myös olla mahdollisuus avustajan tai muun tukihenkilön käyttämiseen muodollisesta sovitteluasemastaan riippumatta. Tämä vahvistaisi omalta osaltaan lapsen osallistumisoikeuksien toteutumista huoltoriitojen sovittelumenettelyssä silloin, kun lapsen henkilökohtaisesta kuulemisesta pääsääntönä joudutaan poikkeamaan.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]