Lappilaisten mielenterveys ja sen yhteys sosiaalisen pääoman kognitiivisiin tekijöihin

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli tutustua sosiaalisen pääoman käsitteeseen ja tutkia, millainen on Lapin alueen väestön mielenterveys psyykkisen kuormittuneisuuden ja koetun masentuneisuuden kautta tarkasteltuna ja miten sosiaalisen pääoman kognitiiviset ulottuvuudet liittyvät vastaajien mielenterveyteen tässä Lapissa kerätyssä kyselyaineistossa. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan sellaisia hyvinvointia tuottavia asioita, jotka syntyvät ja sijaitsevat ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu yhteys sosiaalisen pääoman kognitiivisen ulottuvuuden ja mielenterveyden välillä. Sosiaalisen pääoman kognitiivisina komponentteina käytettiin luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sosiaalista tukea ja yksinäisyyden tunnetta. Vastaajien mielenterveyttä tarkasteltiin psyykkisen kuormittuneisuuden (GHG‐12) ja koetun masentuneisuuden (CIDI‐SF) kautta.

Tutkielman aineistona on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lapin alueelta yhdessä Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin kuntien kanssa vuonna 2012 keräämä mielenterveyttä koskeva kyselyaineisto. Tutkimuksessa olivat mukana myös Lapin yliopisto ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Kysely lähetettiin yhteensä 8200:lle 15–80‐vuotiaalle henkilölle 12 Lapin kunnassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 2617 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 33 %.

Aineisto analysointiin SPSS‐ohjelmistolla frekvenssijakaumien, ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla. Kaikilla sosiaalisen pääoman kognitiivisen ulottuvuuden osatekijöillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys vastaajien psyykkiseen kuormittuneisuuteen ja koettuun masentuneisuuteen Psyykkisesti kuormittuneet ja masentuneet kokivat muita vastaajia useammin sosiaalisen tukensa olevan heikkoa, he kokivat vähemmän luottamusta ja yhteenkuuluvuutta ja olivat useammin yksinäisiä. Erityisesti yksinäisyyden tunteen lisääntyminen näytti lisäävän psyykkisen kuormittuneisuuden riskiä. Heikko luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunne lisäsi psyykkisen kuormittuneisuuden ja koetun masentuneisuuden riskiä. Myös sosiaalisen tuen