”ettei ihmiset kuole täällä tylsyyteen!” : oppilaskuntatoiminta osallisuuden näkökulmasta taraksteltuna
Rossi, Tytti (2017)
Rossi, Tytti
Lapin yliopisto
2017
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804121126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804121126
Tiivistelmä
Pro gradu-tutkielman aiheena on osallisuus oppilaskuntatoiminnassa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin lasten ja nuorten oma näkemys oppilaskuntatoiminnasta ja sen osallistavuudesta ja merkityksestä.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty viiden lappilaisen yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenen ryhmissä laatimia käsitekarttoja aiheesta Oppilaskuntatoiminta, sekä yhtä toimintakertomusta. Käsitekarttoja oli laatimassa 50 7.-9.-luokkalaista. Tämän lisäksi on haastateltu kahden käsitekarttoja laatineen koulun oppilaskunnan hallituksen edustajia kolmessa eri ryhmähaastattelussa, yhteensä yhtätoista oppilasta.
Tutkimuksessa oppilaskuntatoiminta on jaettu kahdeksaan osallisuuskategoriaan, jotka ovat 1. Vapaaehtoisuus ja valinnan vapaus, 2. Tiedonkulku, 3. Kuulluksi tuleminen, 4. Avun ja tuen saaminen, 5. Vastuunkantaminen, 6. Päättäminen, 7. Vaikuttaminen ja 8. Osallistuminen.
Tulosten perusteella oppilaskuntatoiminta on monella tapaa osallistavaa. Osallisuus näyttäytyy parhaiten järjestämisvastuuna, johon kuuluvat juhlat, kahvilan pyörittäminen ja teemapäivät. Päätökset tehdään yhdessä oppilaskunnan hallituksen kokouksissa jäsenten kesken. Osallisuuskriteerit eivät täyty tiedonkulun, eikä aina vapaaehtoisuuden kategorioissa. Tukea oppilaat saavat lähinnä oppilaskunnan ohjaavalta opettajalta. Kouluntoimintakulttuurissa oppilaskunta on erillinen toimintayksikkö, jolle kuuluu opiskelun ja oppituntien ulkopuolinen alue. Oppitunteihin tai opetukseen oppilaat eivät pääse vaikuttamaan oppilaskuntatoiminnan kautta, mutta toisaalta taas oppilailla ei siihen ole juuri haluakaan.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty viiden lappilaisen yläkoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenen ryhmissä laatimia käsitekarttoja aiheesta Oppilaskuntatoiminta, sekä yhtä toimintakertomusta. Käsitekarttoja oli laatimassa 50 7.-9.-luokkalaista. Tämän lisäksi on haastateltu kahden käsitekarttoja laatineen koulun oppilaskunnan hallituksen edustajia kolmessa eri ryhmähaastattelussa, yhteensä yhtätoista oppilasta.
Tutkimuksessa oppilaskuntatoiminta on jaettu kahdeksaan osallisuuskategoriaan, jotka ovat 1. Vapaaehtoisuus ja valinnan vapaus, 2. Tiedonkulku, 3. Kuulluksi tuleminen, 4. Avun ja tuen saaminen, 5. Vastuunkantaminen, 6. Päättäminen, 7. Vaikuttaminen ja 8. Osallistuminen.
Tulosten perusteella oppilaskuntatoiminta on monella tapaa osallistavaa. Osallisuus näyttäytyy parhaiten järjestämisvastuuna, johon kuuluvat juhlat, kahvilan pyörittäminen ja teemapäivät. Päätökset tehdään yhdessä oppilaskunnan hallituksen kokouksissa jäsenten kesken. Osallisuuskriteerit eivät täyty tiedonkulun, eikä aina vapaaehtoisuuden kategorioissa. Tukea oppilaat saavat lähinnä oppilaskunnan ohjaavalta opettajalta. Kouluntoimintakulttuurissa oppilaskunta on erillinen toimintayksikkö, jolle kuuluu opiskelun ja oppituntien ulkopuolinen alue. Oppitunteihin tai opetukseen oppilaat eivät pääse vaikuttamaan oppilaskuntatoiminnan kautta, mutta toisaalta taas oppilailla ei siihen ole juuri haluakaan.
Kokoelmat
- Pro gradut [3938]