Lapsen osallisuus perhetyön asiakkuudessa

Abstract

Tutkimuksen aiheena on lasten osallisuus ja osallisuuden kokemukset perhetyön asiakkuudes-sa. Tutkimus keskittyy lastensuojelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön asiakasproses-siin lapsen osallisuuden näkökulmasta. Asiakasprosessi alkaa lastensuojelu- tai sosiaalihuolto-asian vireille tulosta ja kestää asiakkuuden päättymiseen saakka. Asiakkuus on osa asiakaspro-sessia. Pääkysymys tutkimukselle on: ”Millaisena lapsen osallisuus näyttäytyy perhetyön asiak-kuudessa? Alakysymyksiä ovat 1) Miten lapset kokevat osallisuutensa ja mahdollisuuden osalli-suuteen omassa asiakasprosessissaan? ja 2) Millaisena lapset kokevat vuorovaikutustilanteet työntekijöiden kanssa? Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen fenomenologinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään lapsen elämismaailmaa ja antaa merkityksen lapsen kokemuksille. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina erään kunnan perhetyön alueella, ja tutkimukseen osallistui viisi 10-15-vuotiasta lasta. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä mukail-len. Analyysi rakentui osallisuudesta asiakasprosessissa ja perhetyön toteuttamisvaiheessa, lapsen ja työntekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta sekä lapsen kokemuksesta tulla kuulluksi. Tutkimus tuottaa tietoa lapsen paikasta perhetyössä osallisuuden näkökulmasta. Lapset näyt-täytyivät asiakkuuden alkuvaiheessa ulkopuolisina omassa asiakasprosessissaan. Heitä ei oltu kuultu ennen perhetyön alkamista, tiedonsaanti oli puutteellista, eivätkä he olleet osallistu-neet asiakassuunnitelman laatimiseen. Perhetyön toteuttamisvaiheessa osallisuutta kuvattiin osallistumisena, kuulluksi tulemisena, sekä vaikuttamisena toiminnan sisältöön. Lapset kuvasi-vat perhetyön käyntien toteutuvan osittain heidän kouluaikanaan, mutta ryhmätoiminta oli heille suunnattua ja siellä osallisuutta koettiin huomattavasti enemmän. Asiakassuunnitelmien päivitykseen tai perhetyön arviointiin oli osallistuttu jonkin verran, mutta osallisuus jäi vä-häiseksi. Vaikka lasten osallisuus näyttäytyi osin puutteellisena ja lain hengen vastaisena, lap-set kokivat pääosin tyytyväisyyttä asiakasprosessiinsa ja erityisesti perhetyön toteuttamisvai-heeseen. Puuttuva tieto tai aikuispainotteinen palvelun suunnittelu eivät vaikuttaneet merkit-tävästi osallisuuden kokemuksiin. Vuorovaikutus sosiaalityöntekijän kanssa kuvattiin etäisenä, kun taas perhetyöntekijän ja lapsen välinen vuorovaikutus näyttäytyi positiivisena asiana lap-sen arjessa. Työntekijöillä on merkittävä rooli lapsen osallisuuden mahdollistamisessa.