Sosiaalityön palveluohjaus palveluja järjestävässä julkisessa organisaatiossa
Moilanen, Eve (2018)
Moilanen, Eve
Lapin yliopisto
2018
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804231138
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201804231138
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää̈, mitä̈ on palveluohjaus sosiaalipalveluja järjestävän organisaation sosiaalityössä̈. Aihetta käsitellään kahtena kokonaisuutena: teoreettisena katsauksena sosiaalityöhön ja palveluohjaukseen hyvinvointivaltiollisessa viitekehyksessä sekä kvantitatiivisin menetelmin toteutettuna empiirisenä tutkimuksena reaalimaailman esimerkkiyksikössä. Tutkielmassa on teoreettiselle ja empiiriselle osalle yhteiset johdanto, tutkimuskysymys ja johtopäätökset. Rakenteellisen ratkaisun tavoitteena on kytkeä laaja teoriakatsaus ja yhden yksikön toimintaan kohdentuva empiirinen tapaustutkimus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.
Tutkielman ensimmäinen osa on menetelmällisesti teoreettinen tutkimus, jossa tutkimustehtävään haetaan vastauksia tutkimuskirjallisuudesta. Tutkielman toisessa, empiirisessä osassa analyysissä käytetään tilastollisia perus- ja monimuuttujamenetelmiä kuten suoria jakaumia, faktorianalyysiin perustuvia summamuuttujia ja moniulotteista korrespondenssianalyysia. Aineistona on aiemman palveluohjausta käsittelevän tutkimuksen yhteydessä kerätty aineisto.
Toimintaympäristön muuttuessa ei sosiaalityön perusta muutu, mutta yhteiskunnalliseen muutokseen tulee sosiaalityön professiona ja työkäytännöissään reagoida. Markkinaistumiskehitys haastaa hyvinvointivaltion ja sosiaalityön ideoiden mukaiset arvot ja totutut toimintaperiaatteet. Sosiaalityön asiakasprosessi todentuu tapauskohtaisena asiakastyönä, johon sisältyy sosiaalityön rakenteellinen ja kriittinen ulottuvuus. Palveluja järjestävän organisaation sosiaalityön palveluohjaus näyttäytyy osana sosiaalityön asiakasprosessia ja on yksi sosiaalityössä käytettävä työmenetelmä. Sosiaalihuollon perus- ja erityistason palvelujen luokittelua ja niissä toimivien työntekijöiden koulutus- ja osaamisperusteista työnjakoa voi tarkastella palveluohjauksen tasojen mukaisesti. Tätä tukee myös sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja ohjaava lainsäädäntö.
Tutkielman ensimmäinen osa on menetelmällisesti teoreettinen tutkimus, jossa tutkimustehtävään haetaan vastauksia tutkimuskirjallisuudesta. Tutkielman toisessa, empiirisessä osassa analyysissä käytetään tilastollisia perus- ja monimuuttujamenetelmiä kuten suoria jakaumia, faktorianalyysiin perustuvia summamuuttujia ja moniulotteista korrespondenssianalyysia. Aineistona on aiemman palveluohjausta käsittelevän tutkimuksen yhteydessä kerätty aineisto.
Toimintaympäristön muuttuessa ei sosiaalityön perusta muutu, mutta yhteiskunnalliseen muutokseen tulee sosiaalityön professiona ja työkäytännöissään reagoida. Markkinaistumiskehitys haastaa hyvinvointivaltion ja sosiaalityön ideoiden mukaiset arvot ja totutut toimintaperiaatteet. Sosiaalityön asiakasprosessi todentuu tapauskohtaisena asiakastyönä, johon sisältyy sosiaalityön rakenteellinen ja kriittinen ulottuvuus. Palveluja järjestävän organisaation sosiaalityön palveluohjaus näyttäytyy osana sosiaalityön asiakasprosessia ja on yksi sosiaalityössä käytettävä työmenetelmä. Sosiaalihuollon perus- ja erityistason palvelujen luokittelua ja niissä toimivien työntekijöiden koulutus- ja osaamisperusteista työnjakoa voi tarkastella palveluohjauksen tasojen mukaisesti. Tätä tukee myös sosiaalityötä ja sosiaalipalveluja ohjaava lainsäädäntö.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4573]