Virtuaalijohtaminen : esimiesten näkemät mahdollisuudet virtuaalitiimien johtamisessa, case: TUI Nordic

Abstract

Tutkimuksen päätavoite oli selvittää minkälaisia mahdollisuuksia esimiehet näkevät virtuaalitiimien johtamisessa pohjoismaisessa organisaatiossa. Tutkimuksen tarkoitus oli tutkitun tapauksen ymmärtäminen, ja tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen, eli tutkittavan kohdeyrityksen ilmiötä kuvaileva. Toisena tavoitteena oli antaa tutkimuksen kohdeyritykselle lisää tietoa virtuaalijohtamisen mahdollisuuksista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen kohdeyritys oli TUI Nordicin organisaatio. TUI Nordic on Pohjoismaiden suurin matkailutoimija. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla arvostavan haastattelun (Appreciative Inquiry) periaattein. Arvostava haastattelu perustuu lähtökohdalle, jossa jokaisessa organisaatiossa on jotakin hyvin toimivaa, jonka avulla voidaan luoda positiivista muutosta. Tutkimuksessa haastateltavina olivat kuusi kohdeyrityksessä työskentelevää eri esimiestä Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Kaikilla heillä oli Pohjoismaissa toimiva virtuaalitiimi sekä kokemusta virtuaalitiimin vetämisestä vähintään yhden vuoden ajalta.

Tutkimuksen empiirinen aineisto osoitti, että virtuaalitiimien johtamisen mahdollisuuksia nähtiin tehokkuuden, tiedon paremman jakamisen ja hyödyntämisen, monipuolisen osaamisen hyödyntämisen, henkilöstön kehittämisen ja kansainvälisen verkostoitumisen, yhteishengen luomisen sekä tiimin sisäisen tasapuolisuuden parantumisessa. Tutkimustuloksissa ei löytynyt hajontaa eri kansallisuuksien välillä.

Tutkimuksessa tehtyjä havaintoja voidaan käyttää kohdeyrityksen virtuaalitiimien johtamisen ja toiminnan kehittämiseksi luomalla johdosta asti selkeät säännöt ja ohjeistukset virtuaalisille työskentelytavoille ja valjastamalla koko organisaatio digitaalisuuden hyötykäyttöön. Varsinkin tiimin muodostamisen alkuvaiheessa virtuaalitiimiläisten fyysisesti samassa paikassa tapahtuvat kohtaamiset auttavat luottamuksen ja sen kautta virtuaalityöskentelyn parantumisessa. Esimiehet voivat edesauttaa virtuaalitiimien yhteishengen ja tasapuolisuuden muodostumista yli maarajojen määrittelemällä selkeät vastuut, rutiininomaiset työtavat ja prosessit. Lisäksi struktuurin luominen, tiedon jakamisen ja ongelmien ratkaisukyvyn parantaminen ja ideoiden synnyn edesauttaminen parantavat yhteishengen ja tasapuolisuuden muodostumista. Jotta virtuaalitiimeissä pystytään hyödyntämään monipuolista osaamista, täytyy esimiehellä olla mahdollisuus valita tiimeihin työntekijöitä ympäri maailman ja työntekijöillä olla selkeä tieto mistä erilaisia kansainvälisiä kehittymis- ja uramahdollisuuksia voi etsiä.

Jatkotutkimuksen kohteena voisi olla virtuaalijohtaminen useammassa kansainvälisessä organisaatiossa. Lisäksi voidaan tutkia miten organisaatiot hyödyntävät virtuaalitiimien tuomia mahdollisuuksia. Esimerkiksi hyödynnetäänkö tehokkuuden ja monipuolisen osaamisen tarjonnan mahdollisuuksia organisaatioissa. Tulevaisuudessa tutkimuksen tulisi myös selvittää, miten virtuaalitiimien johtajille määritetään roolit ja tavoitteet. Tutkimustiedon avulla voitaisiin määrittää selkeät tavoitteet ja vaatimukset koulutukselle, sekä tiimin jäsenten ja tiiminvetäjien vuorovaikutustarpeita erilaisiin virtuaalitiimien toiminnan muotoihin.