Henkilökohtaisen piirustusopetuksen keinot kirjekurssilla: Katsaus A.B.C.-piirustuskoulun toimintaan ja Uuno Alangon opetuskäytänteisiin vuosina 1937–1941

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää A.B.C.-piirustuskoulun yliopettajan, Uuno Alangon, käyttämiä piirustuksen opetuskeinoja oppilaiden henkilökohtaisessa ohjauksessa A.B.C.-piirustuskoulun yleiskurssilla. Tutkielmassa selvitettiin myös kirjekurssimuotoisen A.B.C.-piirustuskoulun toimintaa. Analysoitavana aineistona olivat Uuno Alangon vastauskirjeet neljälle kirjekurssioppilaalleen. Aineisto on osa Kansallisgallerian arkistoja. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta.

Aineistosta ilmeni, että Alanko käytti useita erilaisia keinoja ohjatessaan piirustuksen oppimista. Käytännössä opetuskeinot tiivistyivät kolmeen kategoriaan, jotka ohjasivat piirtämisen oppimista: yleisluontoiset toteamukset, Alangon toiminta ja oppilaan oma toiminta. Alangon henkilökohtaisessa ohjauksessa oli siten erotettavissa kaksi erilaista lähestymistapaa, joiden kautta oppilas oppi piirtämään: oppilas oppi piirtämisen taitoja passiivisena tiedon vastaanottajana sekä oman aktiivisen toiminnan kautta.

Analyysin tuloksena selvisi, että Alangon opetuskeinot muistuttavat perinteisen opettajajohtoisen kontaktiopetuksen keinoja. Tutkimus osoitti myös, että Alangon opetuksessa yhdistyivät taidekasvatuksen 1900-luvun alun uudet toimintaperiaatteet sekä Alangon omat taidekoulutuskokemukset. Alangon opetuskeinot olivat myös sidottuja A.B.C.-piirustuskouluntoimintaperiaatteisiin.

The aim of the research was to examine the practices which were used in teaching drawing on the A.B.C. -drawing school´s main course, by the senior teacher of the school, Uuno Alanko. The research also clarified the A.B.C. -drawing school concept in general. The analysed material included the entirety of letters from four pupils who participated on the course. The material is part of the Finnish National Gallery archives. The analysis was conducted via conventional content analysis.

From the material arose that Alanko used several different practices in his teaching of drawing. The practices were summed up into three categories which are general statements, Alanko´s actions and the pupil´s own actions, which guided the pupils to become better drawers. Two different kind of approaches to the teaching of drawing can be seen in Alanko´s teaching practices: the pupil was a passive receiver of knowledge regarding drawing matters, but the pupil was also instructed to complete tasks in order to improve their skill.

In conclusion it can be derived that Alanko´s teaching practices resembled the practices used in teacher lead education in classroom environments. The research also showed that the new art educational practices in early 1900´s and Alanko´s own art studying experiences merged into his teaching practices. His teaching practices were also tied to the A.B.C.-drawing school teaching policy.