Sananvapaus työ- ja virkasuhteessa erityisesti lojaliteettivelvollisuuden näkökulmasta
Mäkeläinen, Katja (2018)
Mäkeläinen, Katja
Lapin yliopisto
2018
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805221183
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805221183
Tiivistelmä
Tässä valtiosääntöoikeudellisessa pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan sananvapautta työ- ja virkasuhteessa erityisesti lojaliteettivelvollisuuden ja asianmukaisuusvaatimuksen näkökulmasta. Sananvapaus on perus- ja ihmisoikeutena aina lähtökohta, myös työ- ja virkasuhteessa. Sananvapautta kuitenkin rajoittavat muiden oikeudet, tässä yhteydessä työnantajan sekä viranomaisorganisaation oikeudet. Sananvapaus ei siis ole mikään absoluuttinen tai rajoittamaton oikeus, vaan sitä rajoittavat lojaliteettivelvollisuus sekä asianmukaisuusvaatimus. Työssä punnitaan sananvapauden välistä suhdetta lojaliteettivelvollisuuteen horisontaalisuhteissa eli yksityisten välisissä suhteissa. Tutkielmassa myös tarkastellaan ilmaisuvapautta sosiaalisessa mediassa. Tutkimusmetodina käytän lainoppia, jonka avulla tulkitsen, punnitsen ja systematisoin voimassa olevaa oikeutta. Käyn läpi kansallista lainsäädäntöä, mutta myös kansainvälistä sääntelyä, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen sisältöä. Käytän apunani lain esitöitä sekä laajasti oikeuskäytäntöä. Samalla peilaan kansallista näkemystä sananvapauden laajuudesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Työntekijöiden sananvapauden laajuuden osalta kansallinen oikeuskäytäntö on hyvin pitkälle yhteneväinen EIT:n ratkaisukäytännön kanssa. Niin kansalliset tuomioistuimet kuin EIT:kin hyväksyvät sen, että sananvapaus on työsuhteessa aina lähtökohta. Työntekijällä on oikeus sananvapauteen, mutta myös vastuu ilmaisuistaan. Erityisen korostunut vastuu on niiden ilmaisuiden osalta, jotka jollain tavalla koskettavat työnantajaa. Työntekijän tulee nimittäin huomioida kaikessa toiminnassaan työnantajan etu ja tämän intressit.
Kun puhutaan virkasuhteessa olevien henkilöiden sananvapaudesta, kansallinen käsitys eroaa hyvinkin paljon EIT:n näkemyksestä. Tässä asiassa kansallisen tason ja EIT:n välillä on selkeä ristiriita. Meillä Suomessa virkamiehille ja viranhaltijoille on haluttu taata huomattavasti laajempi sananvapaus kuin työsuhteessa oleville, sillä virkasuhteessa oleva henkilö täyttää työssään lakisääteisiä velvoitteita ja toteuttaa yhteiskunnan yleistä etua. EIT suhtautuu taas virkamiesten ja viranhaltijoiden sananvapauteen päinvastaisella tavalla. EIT:n mukaan virkasuhteessa sananvapaus on huomattavasti rajoitetumpaa kuin yksityisen palveluksessa työskentelevillä. Yleiseurooppalaisen käsityksen mukaan on yleisen edun mukaista rajoittaa sananvapautta virkasuhteessa ja edellyttää virkamiehiltä sekä viranhaltijoilta korostunutta lojaliteettia organisaatiotansa kohtaan.
Kun puhutaan virkasuhteessa olevien henkilöiden sananvapaudesta, kansallinen käsitys eroaa hyvinkin paljon EIT:n näkemyksestä. Tässä asiassa kansallisen tason ja EIT:n välillä on selkeä ristiriita. Meillä Suomessa virkamiehille ja viranhaltijoille on haluttu taata huomattavasti laajempi sananvapaus kuin työsuhteessa oleville, sillä virkasuhteessa oleva henkilö täyttää työssään lakisääteisiä velvoitteita ja toteuttaa yhteiskunnan yleistä etua. EIT suhtautuu taas virkamiesten ja viranhaltijoiden sananvapauteen päinvastaisella tavalla. EIT:n mukaan virkasuhteessa sananvapaus on huomattavasti rajoitetumpaa kuin yksityisen palveluksessa työskentelevillä. Yleiseurooppalaisen käsityksen mukaan on yleisen edun mukaista rajoittaa sananvapautta virkasuhteessa ja edellyttää virkamiehiltä sekä viranhaltijoilta korostunutta lojaliteettia organisaatiotansa kohtaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4568]