Työeläkekuntoutuksen työoikeudellinen luonne
Huhtala, Peppiina (2018)
Huhtala, Peppiina
Lapin yliopisto
2018
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805291208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201805291208
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään yksityisalojen työeläkelakien perusteella järjestettävän työeläkekuntoutuksen työoikeudellista luonnetta, sillä työeläkelaeissa, tai niiden esitöissä, ei ole otettu kantaa työeläkekuntoutuksen oikeudelliseen luonteeseen. Tutkimuskysymystä lähestytään pääosin oikeusdogmaattisesti, eli lainopillisesti, tarkastelemalla työeläkekuntoutuksena järjestettävän ammatillisen kuntoutuksen luonnetta suhteessa muihin, erityislakien perusteella järjestettäviin ammatillisen kuntoutuksen muotoihin.
Työoikeus rakentuu työntekijän suojelun periaatteelle, mistä johtuen tarkastelun keskiössä on työeläkekuntoutusmuotojen suhde työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisiin, työsuhteen tunnusmerkkeihin. Eri työeläkekuntoutuksen toteuttamistavoista tutkielman keskiöön nousee työkokeilu, sillä se muistuttaa pääosiltaan työsuhteista työntekoa, joten tutkimuskysymys terävöityy kysymykseen, millä perusteella työkokeilu mahdollisesti jää työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle?
Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi kahden keskeisen työeläkevakuuttajan työkokeilusopimusmalleja, jotka auttavat osaltaan vastaamaan siihen, miten työkokeilun aikaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat osapuolten välillä määräytyneet, kun lainsäädännöllistä pohjaa ei ole olemassa. Työkokeilusopimukset ovat työeläkelaitoskohtaisia, eivätkä ne perustu erityislainsäädäntöön, joten huomiota kiinnitetään työsuhteisuuden lisäksi myös perustuslain takaamien periaatteiden toteutumiseen työeläkekuntoutuksen aikana.
Työeläkekuntoutus on osa työeläkejärjestelmäämme ja työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaamme, joten tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuteen, työeläkejärjestelmän kustannusten hallinnan ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisen näkökulmasta. Työeläkekuntoutuksen säästövaikutukset syntyvät onnistuneiden työeläkekuntoutusprosessien lopputuloksena, joten tutkielmassa käydään läpi tekijöitä, jotka lisäävät yksittäisen työeläkekuntoutusten onnistumisen todennäköisyyttä.
Työoikeus rakentuu työntekijän suojelun periaatteelle, mistä johtuen tarkastelun keskiössä on työeläkekuntoutusmuotojen suhde työsopimuslain 1 luvun 1 §:n mukaisiin, työsuhteen tunnusmerkkeihin. Eri työeläkekuntoutuksen toteuttamistavoista tutkielman keskiöön nousee työkokeilu, sillä se muistuttaa pääosiltaan työsuhteista työntekoa, joten tutkimuskysymys terävöityy kysymykseen, millä perusteella työkokeilu mahdollisesti jää työsopimuslain soveltamisalan ulkopuolelle?
Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi kahden keskeisen työeläkevakuuttajan työkokeilusopimusmalleja, jotka auttavat osaltaan vastaamaan siihen, miten työkokeilun aikaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat osapuolten välillä määräytyneet, kun lainsäädännöllistä pohjaa ei ole olemassa. Työkokeilusopimukset ovat työeläkelaitoskohtaisia, eivätkä ne perustu erityislainsäädäntöön, joten huomiota kiinnitetään työsuhteisuuden lisäksi myös perustuslain takaamien periaatteiden toteutumiseen työeläkekuntoutuksen aikana.
Työeläkekuntoutus on osa työeläkejärjestelmäämme ja työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaamme, joten tutkimuksessa kiinnitetään huomiota myös työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuteen, työeläkejärjestelmän kustannusten hallinnan ja sitä kautta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamisen näkökulmasta. Työeläkekuntoutuksen säästövaikutukset syntyvät onnistuneiden työeläkekuntoutusprosessien lopputuloksena, joten tutkielmassa käydään läpi tekijöitä, jotka lisäävät yksittäisen työeläkekuntoutusten onnistumisen todennäköisyyttä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]