Ruutuaika ja sen yhteys sosiaalisiin suhteisiin ja koulunkäynnin sujumiseen lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla

Abstract

Pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli tutkia lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ruutuajan käyttöä määrällisesti ja sen yhteyttä heidän sosiaalisiin suhteisiin ja koulunkäynnin sujumiseen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää Kouluterveyskyselyä vuodelta 2013. Aineisto koostui yhteensä 48610 lukioissa opiskelevan nuoren vastauksista Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys perustui Anne Konun (2002) koulunhyvinvointimallissa nuoren sosiaalisia suhteita ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia koskeviin osa-alueisiin. Tutkimusaineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttäen pääasiassa kuvailevia menetelmiä kuten ristiintaulukointia ja frekvenssijakaumia sekä monimuuttujamenetelmänä ryhmittelyanalyysia. Tutkimuksessa pohdittiin myös tutkimuksen tekemiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Tutkimuksessa on neljä eri ruutuaikaryhmää, jotka löydettiin ryhmittelyanalyysia käyttäen. Ryhmät ovat: ruutuajan vähäinen käyttö, viikonloppuun painottuva käyttö, koulupäiviin painottuva käyttö ja runsas käyttö. Ristiintaulukoinnin avulla kuvattiin ruutuajan yhteyttä erilaisiin sosiaalisten suhteiden ja koulunkäynnin sujumisen sisältöihin.

Tutkimuksessa tarkasteltiin lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden sekä tyttöjen ja poikien ruutuajan määrää. Vuosiluokittain ruutuajan määrällä ei juurikaan ollut eroa, mutta pojilla ruutuaika oli runsaampaa kuin tytöillä. Runsaasti ruutuaikaa käyttävien ryhmässä ja viikonloppuihin painottuvassa ruudun käytössä korostui poikien ja vähän ruutuaikaa käyttävien ryhmässä tyttöjen osuus. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan ruutuajan määrällä on jossain määrin vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin, koulun sujumiseen ja koulumenestykseen.