Sosiaalityöntekijän ja venäläistaustaisen vanhemman välinen luottamus

Abstract

Tutkielma käsittelee lastensuojelun palvelutarpeen arviointiyksikön sosiaalityöntekijän ja venäläistaustaisen vanhemman välistä luottamuksen rakentumista ja siihen liittyviä haasteita. Aineisto on kerätty haastattelemalla 6 yhden pääkaupunkiseudun lastensuojelun palvelutarpeen arviointiyksikön sosiaalityöntekijöitä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Analyysissä aineistoa tarkasteltiin kahden tutkimuskysymyksen mukaisesti. Tutkielmassa kysytään 1. Miten sosiaalityöntekijät rakentavat luottamussuhteen venäläistaustaisen vanhemman kanssa? ja 2. Minkälaisia haasteita luottamuksen rakentamiseen liittyy?

Sosiaalityöntekijä ja venäläistaustaisen vanhemman välinen luottamussuhde rakentuu vanhemman voimaannuttamisena ja kohtaamisena. Luottamuksen rakentamisen haasteet liittyvät puolestaan tilanteisiin, joissa vanhempaa epäillään lapseen kohdistuneesta rikoksesta. Myös venäjän kieli asettaa haasteita luottamuksen rakentumiselle, kun sosiaalityöntekijällä ja vanhemmalla ei ole yhteistä kieltä. Lisäksi haasteena on palvelutarpeen arvioinnin määräaika ja arviointiyksikön resurssit asiakasmäärään nähden.

Nykyhetkeä kuvastaa monella tasolla elämän epävarmuus, joka johtaa myös epäluottamukseen. Myös sosiaalityössä kamppaillaan epävarmuuden ja epäluottamuksen tunteiden kanssa. Luottamus on näkymätön, mutta keskeinen osa niin sosiaalityötä kuin sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välistä suhdetta. Se on keskeinen edellytys sosiaalityössä tehtävälle muutostyölle. Sosiaalityön kansainvälistyessä asiakastyössä kohdataan asiakkaita eri maista. Näiden asiakkaiden kohdalla olisi syytä pohtia, miten luottamussuhteen rakentuminen tapahtuu ja mitä siinä tulisi ottaa huomioon. Luottamuksen tutkiminen on tärkeää epävarmuuden aikakautena, jotta jatkossakin voitaisiin turvata asiakastyössä luottamussuhteen rakentuminen.