Venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia osallisuudesta Valjakko -projektissa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelin venäjänkielisten maahanmuuttajien osallisuuden kokemuksia Suomi-Venäjä -seuran Valjakko -projektissa. Valjakko -projekti oli Oulun osastolla käynnissä ollut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tukema kotouttamishanke vuosina 2015-2017. Hankkeen tavoite oli edistää venäjänkielisten maahanmuuttajien kotoutumista tukemalla venäjänkielisten maahanmuuttajien sosiaalisia kontakteja, verkostoitumista ja vuorovaikutusta erityisesti kantasuomalaisten kanssa. Tutkielmassa tarkastelin Valjakko -projektiin osallistuneiden venäjänkielisten maahanmuuttajien kokemuksia osallistumisesta sekä laajemmin pohdin sitä, mitä merkitystä sillä on ollut heidän osallisuuden ja kotoutumisen edistymiseksi. Kiinnostuksen kohteena olivat myös venäjänkielisten maahanmuuttajien näkemykset projektitoiminnan hyödyistä heidän arjen sujuvuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa, sosiaalisessa elämässä ja elämänlaadussa. Tutkimuskäsitteeni olivat osallisuus ja kotoutuminen, jotka käsitteinä nivoutuivat hyvin kiinteään vuoropuheluun tutkielmassa. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelemalla neljää venäjänkielistä maahanmuuttajaa ja aineisto on analysoitu teorialähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.

Tutkielman tulokset osoittivat, että projektin koettiin edistävän osallisuutta ja kotoutumista erityisesti parantamalla maahanmuuttajien suomen kielen taitoa. Maahanmuuttajien keskeisimmät motiivit osallistumiselle olivat suomen kielen oppiminen ja suomalaisiin tutustuminen, jotka kytkeytyivät kiinteästi toisiinsa: suomen kieltä haluttiin oppia, jotta suomalaisiin tutustuminen ja vuorovaikutus heidän kanssaan olisi helpompaa sekä toisaalta suomalaisiin haluttiin tutustua, jotta suomen kielen taito paranisi. Johtopäätöksissäni totean, että kielellisellä kotoutumisella on merkittävämpiä vaikutuksia myös muille elämän ja kotoutumisen osa-alueille. Lisäksi hyvin toteutunut kaksikulttuurisuus koettiin projektin erityiseksi hyödyksi. Projekti edisti paitsi kielitaitoa, mutta sillä oli myös tärkeä merkitys toimia tiedon ja tuen lähteenä sekä rikastuttaa arkea ja sosiaalista elämää. Toiminta tarjosi myös mahdollisuuksia kulttuurin ylläpitämiselle ja jakamiselle. Projektiin osallistumisen koettiin parantavan elämänlaatua vähentämällä yksinäisyyttä, tylsistymistä, turhautumista ja merkityksettömyyden tunteita suomalaisessa yhteiskunnassa.