#Palkitseminen : diskurssianalyysi organisaatiokontrollin rakentumisesta sosiaalisessa mediassa

Abstract

Kontrolli on ollut jo pitkään olennainen osa organisaation toimintaa. Työntekijöitä on pyritty johdon toimesta ohjaamaan haluttuun suuntaan tarjoamalla palkintoja tai uhkaamalla erilaisin rangaistuksin. Koska organisaatioiden toimintaympäristöt ovat muuttuneet ja liukuhihnatyö on vähentynyt, on mielenkiinto siirtynyt organisaatiotutkimuksessa ulkoisten kontrollin muotojen sijaan eritysesti sisäiseen kontrolliin. Siinä keskiössä ovat työntekijöiden sosiaaliset suhteet ja identiteetin regulaatio. Tässä Pro gradu -tutkielmassani olen kiinnostunut siitä, minkälaisilla diskursseilla organisaatiokontrollia rakennetaan sosiaalisessa mediassa. Tutkimukseni empiirisenä kohteena on Twitterissä käytävä palkitsemiskeskustelu.

Tässä tutkimuksessa en ota kantaa siihen, millä palkitsemistavalla voi tehdä suurimman voiton tai parantaa organisaation työkulttuuria. Sen sijaan tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää merkityksiä, joiden avulla kontrolli-ilmiöstä voidaan ottaa selkoa. Erityisenä mielenkiinnonkohteenani on työntekijän identiteetin regulaatio. Tutkimukseni kiinnittyy sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka yhtenä lähtöoletuksena on kielenkäytön merkityksiä luova luonne. Tutkimus on toteutettu diskurssianalyyttisesti ja tutkimuksen aineisto on kerätty Twitteristä palkitseminen-hashtagia sekä muita valittuja hashtageja apuna käyttäen. Aineisto sisältää perinteisen median artikkeleita sekä blogikirjoituksia yhteensä 34 kappaletta.

Aineistoni analyysissä olen identifioinut neljä erilaista diskurssia, joista ensimmäisessä, isähahmodiskurssissa, kontrolli rakentuu johdon ja työntekijöiden välisessä suhteessa. Tuloksentekijädiskurssissa sen sijaan diskurssille ominainen talouspuhe määrittää miten ja missä yhteyksissä asioista on organisaatiossa sallittua puhua. Asiantuntijadiskurssissa pyrkimyksenä on vaikuttaa työntekijän sisäiseen identiteettiin tarjoamalla sanasto motiiveista puhumiselle ja tiimityöntekijädiskurssissa käytetään hyväksi ryhmäpainetta.

Palkitseminen näyttäytyy analyysissäni moniulotteisena ilmiönä, johon osallisuu koko työyhteisö. Mielenkiintoinen huomio on se, että palkitsemiskeskusteluissa työntekijät ja johto merkityksellistyvät dikotomisesti. Kuilua työntekijöiden ja johdon välille rakennetaan läpi aineistoni. Ensioletusteni vastaisesti sosiaalinen media ei tarjonnut valtamediasta poikkeavia näkökulmia, vaan pikemmin tarjosi alustan uudelleen tuottaa perinteisiä liiketalousdiskursseja.