Kolmiulotteinen kiinteistöjärjestelmä Suomeen

Abstract

Perehdyn tutkielmassa kolmiulotteisen kiinteistöjärjestelmän Suomessa mahdollistavaan säädösuudistukseen, josta on annettu hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2018 ja jonka on määrä tulla voimaan elokuussa 2018. Kolmiulotteisen kiinteistöjärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa merkittävää muutosta kiinteistöjen ulottuvuuden hahmottamisessa suomalaisessa kiinteistöoikeudessa. Ennen kolmiulotteisten kiinteistöjen muodostamista mahdollistavia säädösmuutoksia kiinteistöt voidaan hahmottaa Suomessa vain kahdessa ulottuvuudessa (2D) horisontaalisesti. Uudistuksen myötä kiinteistöt voidaan hahmottaa myös kolmiulotteisina (3D) vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Tarkastelen 3D-kiinteistöä suhteessa perusoikeusjärjestelmään, kiinteistönmuodostamislakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tutkimusmetodi on oikeusvertaileva ja myös oikeusdogmaattinen eli lainopillinen. Vertailun kohteena on ruotsalainen kiinteistönmuodostusta koskeva lainsäädäntö – erityisesti kolmiulotteisen kiinteistön muodostamista koskeva sääntely ja sen säätämisprosessi. Ruotsalainen kiinteistöjärjestelmä ja oikeusjärjestys muodostavat luonnollisen vertailukohdan Suomessa toteutettaville uudistuksille maiden pitkän yhteisen historian ansiosta. Lainopillinen metodi nousee esiin tarkasteltaessa Suomen nykylainsäädäntöä kiinteistönmuodostuksen osalta ja säädösuudistuksen siihen tuomia muutoksia. Suomessa käytössä oleva 2D-kiinteistöjärjestelmä on luonut tarpeen ottaa käyttöön vaihtoehtoisia toimintamalleja hahmottaa kiinteistöjä nykytilanteessa. Toimintamallit on alkujaan kehitetty vastaamaan muihin tarpeisiin kuin kolmiulotteisen kiinteistön hahmottamiseen. Tästä syystä niiden käyttöön liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voidaan ratkaista ottamalla käyttöön 3D-kiinteistöjärjestelmä.