Kokonaisharkinta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksissä koskien saamelaismääritelmän tulkintaa

Abstract

Vuonna 2011 korkein hallinto-oikeus (KHO) alkoi saamelaiskäräjälain 3 §:n eli niin sanotun saamelaismääritelmän tulkintaa koskevissa perusteluissaan käyttää sanamuotoa ”on häntä asiaa kokonaisuutena arvioitaessa pidettävä lain 3 §:n sisältämän määritelmän mukaisena saamelaisena.”

Tutkielmassani pyrin selvittämään mitä KHO:n ratkaisuissaan käyttämä kokonaisharkinta tarkoittaa ja onko KHO:lla oikeudellisia perusteita käyttää kokonaisharkintaa tässä asiassa. Tutkin asiaa KHO:n päätösten kautta. Erityisesti tarkastelen KHO:n vuosikirjapäätöksiä saamelaiskäräjälain 3 §:n tulkinnasta vuosilta 1999, 2011 ja 2015.

Jotta asiaan liittyvää kokonaisharkinnan merkitystä pystyy käsittelemään täysimääräisesti, niin tutkin työssäni saamelaisten asemaa alkuperäiskansana, saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon perusteita ja Suomen lainsäädännössä monimutkaiseksi säädettyä saamelaisen määritelmää. Analysoin tutkimuksessani saamelaiskäräjälain 3 §:n sisältöä ja teen kansainvälistä vertailua Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjiä koskeviin säädöksiin. Tutkimusmenetelmäni on lainopillinen.

Saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodon perusteella henkilön on täytettävä vaihtoehtoisesti ja täysimääräisesti ainakin yksi pykälässä mainituista kolmesta objektiivisista kriteeristä. Subjektiivisella kriteerillä eli itseidentifikaatiolla pyritään vain varmistamaan, että henkilö identifioi itsensä ryhmään kuuluvaksi ja antaa luvan tutkia objektiivisten kriteerien pohjalta hänen mahdollinen kuulumisensa vaaliluetteloon. Objektiivisia kriteereitä ei voida tulkita siten, että saamelaiskäräjälain 3 §:n 1 momentin kohtia 1, 2 ja 3 voisi yhdistää keskenään ja tätä kautta kokonaisharkinnan avulla ratkaista henkilön oikeudesta päästä vaaliluetteloon. Lisäksi itseidentifikaatiota ja objektiivisia kriteereitä ei voida yhdistää ja sekoittaa toisiinsa, vaan ne on pidettävä erillään.

KHO:n käyttämälle kokonaisharkinnalle ei löydy tukea esimerkiksi saamelaiskäräjälaista ja saamelaiskäräjälakia koskevista esitöistä. KHO perustelee tulkintalinjansa muuttumista vuonna 2011 YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean (CERD) vuosien 2003 ja 2009 suosituksilla, mutta CERD:in uusi päinvastainen suositus vuodelta 2012 ei kuitenkaan vaikuttanut KHO:n vuoden 2015 tulkintalinjaan.