Halkomisen tarkoituksenmukainen jakotapa : tilushalkominen vai kokonaisarvohalkominen?

Abstract

Halkominen on yhteisomistussuhteen purkamiseen tarkoitettu kiinteistötoimitus, joka voi-daan tehdä käyttäen tilushalkomista tai kokonaisarvohalkomista. Tilushalkominen on kiin-teistönmuodostamislain mukaan ensisijainen halkomisen jakotapa. Kokonaisarvohalkomi-nen voidaan toimittaa kahdessa tapauksessa: jos kaikki jako-osakkaat siitä sopivat tai jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on oikeusdogmaattisesti tarkastella voimassa olevan kiinteistön-muodostamislain halkomisen jakotapaan liittyvää sääntelyä sekä aihetta koskevaa korkeim-man oikeuden ja maaoikeuden ratkaisukäytäntöä. Tutkimus sisältää myös kaksi empiirisen oikeustutkimuksen keinoin toteutettavaa osiota: toimituskäytännön tutkimisen sekä asian-tuntijakyselyn. Maanmittauslaitoksen toimituspöytäkirjoja tarkastelemalla tutkimuksessa ta-voitteena on selvittää, kuinka halkomistoimituksissa käytettyjen jakotapojen määrät jakau-tuvat sekä miten ja miksi tiettyyn jakotapaan päädytään. Kiinteistönmuodostamislain muu-tostarvetta kartoitetaan asiantuntijakyselyn tukemana. Tutkimus sisältää de lege ferenda -näkökulman, sillä työn perimmäisenä tavoitteena on selvittää, tulisiko halkomisen jakotapaa koskevaa lainsäädäntöä muuttaa ja jos tulisi, miksi ja miten. Kokonaisarvohalkomisen on tutkimuksessa osoitettu olevan lähes kaikkiin tilanteisiin so-piva halkomisen jakotapa, jolla tilikorvaukset ja siten veroseuraamukset saadaan tilushalko-mista paremmin minimoitua. Kokonaisarvohalkominen on asianosaisten helppo ymmärtää sekä toimitusinsinööreille miellyttävä käyttää. Tilushalkomisten osuus tehdyistä halkomis-toimituksista on tänä päivänä 12 prosentin luokkaa. Vaikka tilushalkominen on voimassa olevan lain mukaan ensisijainen halkomisen jakotapa, on kokonaisarvohalkominen käytän-nössä, de facto, muodostunut ensisijaiseksi jakotavaksi. Tämän vuoksi lain muutostarve on todellinen. Lakimuutos voidaan toteuttaa siten, ettei tilushalkomisen tekemistä sallita enää lainkaan ja samalla kokonaisarvohalkomisen käyttöalaa laajennetaan poistamalla osittelusta poikkeami-sen rajat. Kevyempi tapa toteuttaa lakimuutos on tilushalkomisen säilyttäminen toissijaisena jakotapana, johon voidaan päätyä silloin, jos kaikki jako-osakkaat siitä sopivat tai sen kat-sotaan olevan tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi. Koska tavoit-teena on saada halkomisesta yhä houkuttelevampi vaihtoehto jakosopimuksella lohkomi-selle, on tärkeää saada prosessi mahdollisimman halvaksi, nopeaksi ja oikeusvarmaksi. Näi-hin tarpeisiin kokonaisarvohalkominen vastaa tilushalkomista paremmin.