Tieto- ja viestintäteknologian vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa

Abstract

Suomen alakouluissa otettiin syksyllä 2016 käyttöön uusi opetussuunnitelma, jossa tieto- ja viestintäteknologia on osa kaikkia oppiaineita ja kaikkien vuosiluokkien opetusta. Selkeä linjaus tieto- ja viestintäteknologian lisäämisestä opetuskäytössä aiheutti keskustelua. Helsingin Sanomissa julkaistiin useita mielipidekirjoituksia ja päätin hyödyntää niitä tutkimuksessani. Tutkimuskysymyksenä olivat, miten TVT:n opetuskäytön vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia käsitellään Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa ja minkälaiset opetukselliset aihepiirit korostuvat keskustelussa.

Teoreettisessa viitekehyksessä selvitetään, mitä tutkimuskirjallisuudessa sanotaan tieto- ja viestintäteknologian vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista. Tarkastelen myös TVT:n opetuskäytön historiaa, sekä nykytilannetta Suomessa. Tutkimuksen aineisto on rajattu koskemaan vuoden 2016 syksystä vuoden 2018 loppuun aikavälillä julkaistuja mielipidekirjoituksia Helsingin Sanomissa. Aineistoon valikoituivat mielipidekirjoitukset, joissa on käsitelty TVT:n opetuskäyttöä (n=29). Analysoin aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Analyysissä hyödynnän teoreettisesta viitekehyksen aihepiirejä, sekä SWOT-analyysiä.

Mielipidekirjoitukset olivat tutkijan ennakko-odotuksia monipuolisemmat. Vahvuudet ja heikkoudet olivat ryhminä saman suuruiset. Uhat ja mahdollisuudet korostuivat aineistossa, mutta tämä oli nähtävissä myös teoriassa, sillä TVT on jatkuvasti muuttuva ja kehittyvä osa opetusta. Uhissa ja mahdollisuuksissa korostettiin, että TVT:aa tulisi käyttää pedagogisesti kestävällä tavalla. Heikkouksissa ja vahvuuksissa välineet tai niiden hankinta korostui. Koettiin, että hyväksi havaittuja välineitä vaihdetaan tarpeettomasti uusiin. Useassa mielipidekirjoituksessa pelättiin myös markkinavoimien vaikuttavan koulumaailmaan TVT-välineitä hankittaessa.