Ohjaustyylien käyttö yksilövalmennuksessa

Abstract

Tutkimus käsittelee ohjaustyylien käyttöä ja sisältöjä yksilövalmennuksessa. Yksilövalmennus on ohjaustoimintaa osana työpajojen ja työvalmennussäätiöiden toimintaa. Yksilövalmennuksella pyritään lisäämään asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Yksilövalmennusta ei aikaisemmin ole tutkittu työntekijänäkökulmasta, eikä erillisenä ohjauskentän toimijana, vaan osana työpajojen toimintaa. Tutkimusaineistona ovat pohjoissuomalaisen työvalmennussäätiön yksilövalmentajien teemahaastattelut heidän aikaisemmin tuottamansa pohdinnan pohjalta. Laadullista tutkimusta lähestyttiin fenomenografisesti, jolloin painotus on haastateltavien asioille antamissa merkityksissä ja todellisuus käsityksistä. Haastattelut käsittelivät yksilövalmentajien työssään käyttämiä ohjaustyylejä, niiden sisältöjä ja käyttöä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, saaden aikaan kahdenlaisia tuloksia. Menetelmällisiä ja käytännöllisiä sisältöjä ohjaustyyleistä, sekä abstraktimpia arvoja ja ajatuksia ohjaus- ja auttamistyöstä yleisesti. Ohjaustyylit voidaan jakaa neljään ryhmään sen mukaan, mikä yksilövalmentajan rooli tilanteessa on. Ryhmät ovat 1.hyväksyvä ja havainnoiva ohjaus, 2. valmentajajohtoinen ohjaus, 3. voimavaralähtöinen ohjaus ja 4. osallistava ja vastuuttava ohjaus. Ohjaustyy-lien sisältöjä tarkastellessa erottuivat selkeästi toiminnalle asetetut tavoitteet, sekä tehtävät yksilövalmentajalle ja asiakkaalle tilanteessa. Ohjaustyylien käyttöä tarkasteltiin haastatteluissa esiinnousseiden teemojen kautta. Teemat ryhmiteltiin sisältöjen mukaan kattokäsitteisiin: asiakaslähtöisyys, rajat, voimavarat, luottamussuhde ja asiantuntijuus.