Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatinkoulutus opiskelijoiden käsitysten ja kokemusten valossa
Lähteinen, Sanna (2018)
Lähteinen, Sanna
Lapin yliopisto
2018
openAccess
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201809131334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:ula-201809131334
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on tarkastella sosiaalityön ammatillisessa lisensiaatinkoulutuksessa opiskelevien kokemuksia ja näkemyksiä opiskelusta kyseisessä koulutuksessa. Tutkin, millaisia merkityksiä sosiaalityön ammatilliseen lisensiaatinkoulutukseen osallistuneet antavat koulutukselleen osana oppimista, ammatillista kehittymistä ja sosiaalityön asiantuntijuuden rakentumista.
Tutkimuksen informantteina ovat ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen tietyllä erikoisalalla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä opiskelleet sosiaalityöntekijät. Aineistoina on käytetty kirjallista etätehtäväaineistoa (N 22) sekä kahdessa eri vaiheessa käytettyä haastatteluaineistoa (N 20). Tutkimus on teoreettismetodologisilta sitoumuksiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Laadullinen aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Opiskelijoiden kokemuksissa ammatilliselle lisensiaatinkoulutukselle paikantui monenlaisia merkityksiä. Opiskelu on koettu samanaikaisesti sekä raskaaksi että voimauttavaksi. Opinnot ovat antaneet uudenlaista tiedollista pääomaa, tuoden laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa sosiaalityön teoriatiedosta ja tutkimuksesta. Oman oppimisen ja uudenlaisen asiantuntija-aseman kannalta tärkeässä osassa on ollut lisensiaatintutkimus, joka syventänyt sosiaalityön osaamista ja asiantuntijuutta ja koonnut koulutuksen mielekkääksi ja päämäärätietoiseksi kokonaisuudeksi.
Työn ohella opiskelevat ammattilaiset ovat kokeneet oppimisensa kannalta tärkeäksi informaalisen oppimisen ja toisten opiskelijoiden muodostaman ammatillisen verkoston. Toinen merkittävä oppimista ja opiskelua tukeva tekijä on ollut koulutusrakenteen mahdollistava sosiaalityöntekijöitä ymmärtävä ja heitä kannustava tuki ja ohjaus. Ohjauksessa olennaista on ollut ymmärrys siitä, että opintoja edistettiin työn ohella ja usein myös vailla tiivistä kontaktia yliopistoihin.
Opiskelu on tuottanut tiedollisen pääoman ja ajattelutapojen muutosten lisäksi aimo annoksen ammatillista vahvistumista sosiaalityön asiantuntijana toimimiseen ja rakenteelliseen työhön. Opiskelijat uskoivat ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen mahdollistavan sosiaalityön profession, asiantuntijuuden ja tutkimuksen vahvistumisen. Tässä suhteessa tärkeänä näyttäytyivät lisensiaatintutkimukset, jotka nähtiin monipuolistavan ja rikastuttavan sosiaalityön tutkimusperusteista tietoa ja sosiaalityötä tieteenalana.
Tutkimuksen informantteina ovat ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen tietyllä erikoisalalla 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä opiskelleet sosiaalityöntekijät. Aineistoina on käytetty kirjallista etätehtäväaineistoa (N 22) sekä kahdessa eri vaiheessa käytettyä haastatteluaineistoa (N 20). Tutkimus on teoreettismetodologisilta sitoumuksiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Laadullinen aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Opiskelijoiden kokemuksissa ammatilliselle lisensiaatinkoulutukselle paikantui monenlaisia merkityksiä. Opiskelu on koettu samanaikaisesti sekä raskaaksi että voimauttavaksi. Opinnot ovat antaneet uudenlaista tiedollista pääomaa, tuoden laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa sosiaalityön teoriatiedosta ja tutkimuksesta. Oman oppimisen ja uudenlaisen asiantuntija-aseman kannalta tärkeässä osassa on ollut lisensiaatintutkimus, joka syventänyt sosiaalityön osaamista ja asiantuntijuutta ja koonnut koulutuksen mielekkääksi ja päämäärätietoiseksi kokonaisuudeksi.
Työn ohella opiskelevat ammattilaiset ovat kokeneet oppimisensa kannalta tärkeäksi informaalisen oppimisen ja toisten opiskelijoiden muodostaman ammatillisen verkoston. Toinen merkittävä oppimista ja opiskelua tukeva tekijä on ollut koulutusrakenteen mahdollistava sosiaalityöntekijöitä ymmärtävä ja heitä kannustava tuki ja ohjaus. Ohjauksessa olennaista on ollut ymmärrys siitä, että opintoja edistettiin työn ohella ja usein myös vailla tiivistä kontaktia yliopistoihin.
Opiskelu on tuottanut tiedollisen pääoman ja ajattelutapojen muutosten lisäksi aimo annoksen ammatillista vahvistumista sosiaalityön asiantuntijana toimimiseen ja rakenteelliseen työhön. Opiskelijat uskoivat ammatillisen lisensiaatinkoulutuksen mahdollistavan sosiaalityön profession, asiantuntijuuden ja tutkimuksen vahvistumisen. Tässä suhteessa tärkeänä näyttäytyivät lisensiaatintutkimukset, jotka nähtiin monipuolistavan ja rikastuttavan sosiaalityön tutkimusperusteista tietoa ja sosiaalityötä tieteenalana.
Kokoelmat
- Pro gradut [3930]