”Tämä ei ole rakettitiedettä. Pelko pois, ja katsellaan mitä tässä voitaisiin tehdä yhdessä” : yhteistuotannon periaatteisiin pohjautuva sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen

Abstract

Tutkielmassa tarkoituksena oli selvittää, miten yhdessä tapahtuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä toteutetaan julkisessa hallinnossa. Tutkielmassa tarkastelun kohteena oli palvelutieteen kolmannen sukupolviajattelun mukainen asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen, jolla viitataan yhteistuotannon (co-production) periaatteisiin pohjautuvaan toimintaan. Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen lähestymistavaksi valikoitui tapaustutkimus ja lisäksi hyödynnettiin etnografista lähestymistapaa aineistonkeruussa. Tutkimuksen varsinaisena kohdeorganisaationa toimi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö eli POSKE. Tutkimuksen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joita tehtiin POSKE:n neljälle kehittäjäasiakkaalle ja kolmelle kehittäjätyöntekijälle, sekä toiminnan havainnoinnista. Ilmiön haasteista laajemman ymmärryksen muodostamiseksi, haastateltiin vielä kahta Rovaniemen kaupungilla toimivaa kehittäjätyöntekijää. Lisäksi haastateltavalla kokemusasiantuntijalla oli kokemusta palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa mukana olemisesta eri tahojen toimesta.

Tutkimustulosten mukaan POSKE:ssa työstetyt toimintatavat ja -käytännöt yhdessä tapahtuvassa palvelujen kehittämisessä koetaan toimivina ja niiden nähdään lisäävän asiakkaiden osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Toiminnan onnistumisen edellytyksinä tunnistettiin luottamus ja toimijoiden aito halu toimia yhdessä. Yhteistuotantoon liittyvien mahdollisuuksien kuten palvelujen lisäarvon tuottamisen lisäksi esitettiin eri toimijoiden näkökulmista haasteita, jotka johtuvat yksilöllisistä, organisatorisista ja kulttuurisista tekijöistä. Tutkimuksessa tuotiin myös esiin asiakkaiden mukana olon tarpeellisuuden lisäksi kolmannen sektorin organisaatioiden rooli ja merkitys palvelujen yhteistuotannossa.

Asiakasosallisuutta edistävän toimintakulttuurin juurruttaminen julkiseen hallintoon on vasta aikaisessa vaiheessa, ja eri tahoilla yhdessä tapahtuvan palvelujen kehittämisen perustana olevat toimintatavat ja -käytännöt voivat vaihdella, tai ne eivät ole kaikilla vielä yhtä vakiintuneita. Tutkimuksessa tuotiin esiin, että eri toimijoissa suhtautuminen asiakkaiden palveluissa lisääntyvää mukana oloa kohtaan vaihtelee. Yhdessä tapahtuvassa palvelujen kehittämisessä hallinnon edustajilta vaaditaan asiakkaiden kohtaamista tasavertaisina kumppaneina haastateltujen kehittäjätyöntekijöiden tavoin. Tulevaisuudelta haastateltavat odottavat asiakkaiden roolien vahvistumista palveluissa.