"Ope sano, että mää voin näinki osallistua” : Asperger-oppilas fyysisissä avoimissa oppimisympäristöissä

Abstract

Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata Asperger–oppilaan oppimista fyysisissä avoimissa oppimisympäristöissä. Tutkimuksessamme tuomme esille mitkä tekijät voivat edistää tai haitata Asperger -oppilaan oppimista ja mitä vaateita Aspergerin oireyhtymä luo oppimisympäristölle. Perimmäisenä tavoitteenamme on antaa Asperger -oppilaan opettajalle välineitä opetuksen kehittämiseen.

Teoriataustassamme tarkastelemme Aspergerin oireyhtymän olemusta, oppimisympäristön ulottuvuuksia sekä inklusiivisuutta. Nämä käsitteet ohjaavat tutkimuksemme toteutusta. Tutkimuksemme on luonteeltaan laadullinen, jossa on piirteitä sekä tapaustutkimuksesta että kehittämistutkimuksesta. Tutkimusaineistomme koostui tutkimushenkilöiden haastatteluista sekä yhden tutkimushenkilön vanhempien haastattelusta. Haastattelut toteutettiin avoimen haastattelun mukaisesti. Tutkimusaineiston analysoimme sisällönanalyysin keinoin.

Tutkimustulokset tuovat esiin useita Asperger -oppilaan oppimista edistäviä sekä haittaavia tekijöitä. Oppimista auttavat mielenkiinnonkohteiden löytäminen, palkkiot sekä visuaalisuus. Oppimista haittaavia tekijöitä ovat erityisesti muutokset sekä suuret ryhmäkoot. Asperger -oppilas asettaa tiettyjä vaatimuksia oppimisympäristölle. Tutkimus avaa Asperger -oppilaan kannalta merkittäviä sisältöjä. Lisäksi tutkimuksemme avulla voimme osoittaa menettelyjä, joita on haastattelujen perusteella syytä välttää luokkahuoneessa sekä toimintatapoja, joita kannattaa kokeilla. Tutkimuksemme antaa opettajalle tietoja siitä, miten hän voi tukea Asperger-oppilasta fyysisissä avoimissa oppimisympäristöissä. Asperger -oppilaalla on omat vahvuutensa ja nämä pitäisi ottaa huomioon opetusjärjestelyissä. Tämä tukisi samalla myönteisesti oppilaan tulevaisuutta.