Asiakassuhteisiin syvyyttä systeemisellä lastensuojelulla : työntekijöiden käsityksiä ja kokemuksia lastensuojelun vuorovaikutuksesta

Abstract

Pro gradu-tutkielman aiheena on vuorovaikutus systeemisen lastensuojelun työssä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä asiakastyön vuorovaikutus ja dialogisuus ovat systeemisen lastensuojelun työntekijöiden kokemuksina sekä lisätä ymmärrystä dialogisuuden edellytyksistä. Tutkimuksen tarkoitus oli lisätä tietoutta ja ymmärrystä muutostarpeista, joita lastensuojelun sosiaalityöhön kohdistuu.

Lastensuojelua kehitetään valtakunnallisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tuella (LAPE), johon systeemisen lastensuojelumallin pilotointi kuuluu. Muutosohjelmalla pyritään lastensuojelun kokonaisvaltaiseen uudistamiseen vahvistaen asiakkaan voimavaroja, elämänhallintaa sekä osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemuksia.

Tutkimukseni on jatkoa kandidaatin tutkielmalleni, jonka perusteella dialogisuudelle on tilaa sosiaalityössä. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena on ollut systeemisen lastensuojelun mahdollisuudet vahvistaa lastensuojelun asiakastyön vuorovaikutusta dialogisempaan ja asiakkaan asiantuntijuutta arvostavampaan suuntaan.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ryhmähaastatteluja. Tutkimukseen osallistui viisi työntekijää systeemisen lastensuojelun yksiköstä. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjautuvaa sisällönanalyysia. Teoreettisena lähtökohtana on dialogisuus vuorovaikutuksessa sekä vuorovaikutuksen laatua arvioiva viisiportainen malli sosiaalisen vuorovaikutuksen tasoista.

Systeeminen lastensuojelun malli tarjoaa hyvät puitteet asiakassuhteille, joissa mahdollistetaan yhteistoiminnallisuus ja dialogisuus. Työntekijät tiedostivat vuorovaikutuksen liikehdinnän asiakassuhteissa tasolta toiselle. Haasteena suhdetyössä näyttäytyi valta.

Jokainen asiakaskohtaaminen on lastensuojelussa uusi mahdollisuus ja jokainen työntekijä dialogisuuden edellytysten luoja. Keskeistä on luoda edellytyksiä asiakkaan ilmaisulle, luoda yhteys asiakkaaseen ja poistaa osallistumisen esteitä. Yksipuolisesta vallankäytöstä voidaan siirtyä neuvottelevaan valtaan, dialogissa päästä jakamaan asiakkaan kokemus vaikeissakin asioissa, mutta vastuullisesti ja lapsen eduksi.