Eri sukupuolisten nuorten kokemuksia koulun kuvataidekasvatuksesta suhtees-sa heidän vapaa-ajan kuvakulttuureihinsa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli ottaa selville, miten koulujen kuvataideopetus kohtaa tyttöjen ja poikien vapaa-ajan kuvakulttuurit. Erityisesti tutkimuksen kohteena olivat mediavaikut-teiset harrastelijataiteilijat. Tutkimus kuuluu kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen piiriin ja menetelmänä tutkimuksessa toimi fenomenologis-hermeneuttinen kehä. Aineistonkeruu toteutui sekä puolistrukturoidulla että avoimella kyselylomakkeella. Ai-neistosta löytyi teemoittelun avulla kolme erilaista oppilaskategoriaa, joista B-kategoriasta, mediavaikutteisista harrastelijataiteilijoista määrittyi tutkimukselle oleellisin oppilasryhmä. A- ja C-kategorioista ensimmäiseen kuului perinteisen taiteen harrastajat ja jälkimmäiseen taidetta harrastamattomat. Puolistrukturoituun haastatteluun osallistui kolme oppilasta, jotka kuuluivat oppilastyypiltään B-kategoriaan. Sukupuolten välinen ero oli huomattava: suurin osa vastanneista oli naispuolisia. Yleinen turvattomuuden tunne tuli esille, kun kyselyssä selvitettiin omien kuvakulttuurien ja tuotosten jakamista luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella. Haastateltavat eivät kuitenkaan kaivanneet muutosta nykyiseen dynamiikkaan oppilaiden ja opettajan välillä. Tulos on ristiriidassa opetussuunnitelman perusteiden omat kuvakulttuurit -osion osalta: Muutosta peruskoulun kuvataiteeseen tarvitaan, mutta positiivisen luokkailmapiirin toteuttaminen on vaikeaa.

The objective for this dissertation was to find out how art education in schools meets the recreational visual culture practiced among adolescent boys and girls. The focus lies spe-cifically on the media inspired recreational artists. The dissertation follows the principles of qualitative research, and phenomenological hermeneutic loop served as the method. Both half-structured and open questionnaires were used to collect data in the field. The data revealed three different categories of pupils, of which the B-category (media inspired recreational artists) formed the most essential group in terms of our research. A-category and C-category were made of practisers of traditional art and non-practicers of art respec-tively. Three pupils, all belonging into category B, took part in a half-structured interview. There was a significant difference in the gender distribution among students: the vast ma-jority of respondents were female. A general sense of insecurity was observed while analyzing the answers concerning shar-ing your preferred visual cultures and works within the classroom and outside of it. The interviewees did not express a wish of changing the current existing dynamics between the students and the teacher. The result contradicts a part of the current curriculum where visu-al cultures are brought up: A change is needed within the art education of Finnish school system, but it is challenging to create a positive, secure atmosphere within a classroom.