Lapsen edun toteutuminen valtion koulukotien erityisen huolenpidon

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on selvittää ja kuvata, mistä valtion koulukotien erityisen huolenpidon jakson sisältö koostuu. Kyse on laadullisesta tutkimuksesta, jonka tavoitteena on erityisen huolenpidon jakson sisällön selittäminen ja säännönmukaisuuksien sekä rakenteiden osoittaminen. Esitän sisältöä esiensisijaisesti asiantuntijoiden kertomusten avulla. Tutkimuskysymykseni on, mistä erityisen huolenpidon jakso koostuu, ja mikä on sen suhde lapsen etuun? Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat laki ja lapsen edun käsite. Erityisen huolenpidon keskeisinä konteksteina toimivat lastensuojelu ja koulukoti.

Tutkielman tulosten mukaan valtion koulukotien erityisessä huolenpidossa lapsi nähdään ainutkertaisena, arvokkaana ja tasa-arvoisena yksilönä, jonka tulee saada aina yhtä hyvä kohtelu, kuin muutkin lapset. Tutkimuksen johtopäätöksenä on se, että valtion koulukotien erityinen huolenpito on lapsen edun mukaista toimintaa, jota ohjaavat useat toisiaan tukevat teoriat ja menetelmät. Työskentelyä ohjaavat jaksolle asetetut tavoitteet. Lapsen tilannetta ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan moniammatillisesti koko jakson ajan. Vuorovaikutusmenetelmät olivat vahvasti haastateltavien kertomuksissa ja niitä käytetään niin yksilö- kuin ryhmätyömenetelmissäkin. Jatkuva aikuisten läsnäolo ja saatavuus sekä arjen struktuuri ovat keskeisiä menetelmiä erityisen huolenpidon jaksoilla. Arjen struktuurista vastaa koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta, jonka työskentelyä ohjaa ratkaisu- ja voimavarakeskeinen näkökulma. Arjen struktuuri muodostuu koulunkäynnistä, ruokailuista, harrastuksista, säännöllisestä vuorokausirytmistä, sekä yksilö- ja ryhmätyöskentelystä. Arjen struktuurin vakauttamisen tavoite perustuu traumalähtöiseen ajatteluun ja sitä ohjaa traumateoria. Strukturoidun hoitomallin taustalla ovat teoriapohjana kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen malli, joka huomioi lapsen käytöshäiriöt ja traumataustat. Hoitomalli perustuu tämän lisäksi kiintymyssuhdeteoriaan ja kognitiivisbehavioraalisen kehitysteoriaan.