Sotilaskotityöhön osallistuvien motiivirakenteita : sotilaskotiaktiivin muotokuva

Abstract

Järjestöt ja niissä tehtävä vapaaehtoistyö ovat oleellinen osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Muiden hyväksi tehtävä palkaton työ voi olla myös harrastus, jota tehdään pyyteettömästi vuosikymmeniä. Sotilaskotiliitto on esimerkki tämänkaltaisesta vapaaehtoistyöorganisaatiosta, jossa työstä on tullut harrastus, elämäntapa. Sitä jatketaan silloinkin, kun varsinainen vapaaehtoistyön kohde ei ole enää jokapäiväisessä toimintaympäristössä. Tässä työssä tutkin sotilaskotitoimintaan osallistuvien motiiveja ja muodostin kuvan heidän erilaisista harrastajaprofiileistaan useiden taustamuuttujien avulla. Tutkimusjoukko koostui 382 sotilaskotitoimintaan osallistuneesta, jotka vastasivat laatimaani Webropol-kyselyyn. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja pääanalyysimenetelmänä oli ristiintaulukonti, suhteellisten osuuksien testi, sekä Fisherin tarkka testi. Summamuuttujien määrittelyssä olen käyttänyt faktorianalyysiä. Muut käyttämäni menetelmät olivat K-keskiarvoryhmittelyanalyysi, sekä yksittäisesti varianssianalyysi. Muodostin ja nimesin tutkimushenkilöistä neljä pääryhmää: aktiiviset, väsyneet vetojuhdat, passiiviset sekä epävarmat. Tulokset osoittavat, että aktiivisesti toimintaan osallistuvien vastauksissa korostuivat erityisesti sosiaaliset motiivit ja lähes yhtä vahvat kognitiiviset motiivit. Ne olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeammat kuin passiivisilla osallistujilla. Toimintamotiivit jäivät hieman heikoimmiksi. Aktiivisilla osallistujilla vaikuttamisen kokemukset omaan ja yhdistyksen toimintaan olivat tilastollisesti merkitsevästi korkeammat kuin passiivisilla. Sotilaskotitoimijat pitivät tärkeimpinä osallistumisen syinä halua olla hyödyksi, tavata samat arvot omaavia ihmisiä sekä tehdä oma velvollisuus yhteiskunnan hyväksi.