Damages for Patent Infringement under Finnish and Chinese Law

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Kuinka mitataan parhaiten vahingonkorvauksen määrä patentin loukkaustilanteissa? Voidaanko tätä metodia käyttää. Suomessa sekä Kiinassa? Mitkä ovat suomalaisen ja kiinalaisen oikeusjärjestelmän erot ja yhtäläisyydet kyseisellä oikeudenalalla? Miksi suomalainen ja kiinalainen oikeusjärjestelmä ovat samanlaisia tai erilaisia?

Menetelminä käytän lainoppia, oikeusvertailua sekä oikeushistoriallista metodia. Lainopillisella metodilla pyrin tulkitsemaan Suomen ja Kiinan lainsäädäntöä, lainvalmistelumateriaaleja sekä oikeuskäytäntöä. Systematisoin myös alalla vallitsevia kansainvälisiä sopimuksia ja Euroopan Unionin tuottamaa sääntelyä johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Oikeusvertailulla tutkin maiden yhtäläisyyksiä ja eroja niiden kulttuurillisessa kontekstissaan. Oikeushistoriallisella metodilla luodaan yhteys lainsäädännön kehittymisen ja yhteiskunnan muutosten välillä.

Tuloksena parhaan mittaustavan löytämistä käsittelevään kysymykseen esitän seuraavaa: Eri mittaustapoja tulee punnitta rinnakkain ja arvioida tilannetta kokonaisuutena. Hierarkia eri metodien välillä ei ole toimiva ratkaisu, sillä se on Kiinassa johtanut yksipuoliseen oikeuskäytäntöön, jossa lähes ainoastaan (yli 90% ratkaisuista) on käytetty kiinteän könttäsumman mittaamista suppean asteikon mukaan, mikä on johtanut vahingonkorvausten äärimmäisen alhaiseen tasoon sekä oikeudenmenetyksiin. Suomessa taas kohtuullisen käyttökorvauksen määrittäminen rojaltikorvauksena on osoittautunut vaikeaksi aloilla, joissa lisensointia ei juurikaan tapahdu. Käytäntöä ei kuitenkaan ole riittävästi tämän toteamiseksi.

Yhtäläisyyksiä maiden välillä on yhteinen liityntä TRIPS-sopimukseen, joka epämääräisen muotonsa ansiosta ei ole tuonut harmonisointia vahingonkorvausten mittaamiseen ollenkaan. Toinen yhtäläisyys on vahingonkorvausten rahamäärän keskimääräinen alhaisuus. Eroavaisuuksina Suomen riippuvaisuus Euroopan Unionista ja toisaalta Yhdysvaltojen vahva vaikutus Kiinaan poliittisesti. Kulttuurillisesti Suomessa ei loukata patentteja usein, kun taas Kiinassa patenttien loukkaus on juurtunut osaksi kulttuuria ja uusia keksintöjä halutaan kopioida ja sitä kautta levittää muiden käyttöön.

Harmonisointi on epäonnistunut täysin vahingonkorvausten mittaamisen osalta niin Euroopassa, kuin myös maailmanlaajuisesti. Kulttuurilliset erot ovat niin suuria, ettei Suomella ja Kiinalla tule olemaan harmonisoitua lainsäädäntöä tällä alueella. Kiinan uusi patenttilaki tulee entisestään viemään Kiinaa lähemmäs Yhdysvaltojen rangaistusluonteista vahingonkorvausten mittaustapaa, verrattuna eurooppalaiseen täyden korvauksen ja kohtuullisuuden periaatteen soveltamiseen.