Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kokemustiedon merkityksestä palveluiden vaikuttavuuden arvioinnille. Tutkimuskohteena nuorten itsenäinen asuminen.

Abstract

Tutkielma tarkasteli kokemustiedon merkitystä palveluiden vaikuttavuuden arvioinnille. Tut-kielman kokonaisuutta tarkasteltiin rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Rakenteellista sosiaalityötä lähestyttiin sekä yhteiskuntatieteellisen teorian kautta että sosiaalioikeudellisen tarkastelun kautta. Tutkimuskohteena olivat nuorten itsenäisen asumisen tuen palvelut ja nii-den arviointi. Kokemustiedon teoreettista taustaa tarkasteltiin postmodernin tietokäsitteen avulla. Tutkielman aineistona olivat vastaukset kyselyyn, joka lähetettiin nuorten asumisen parissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille. Kysely toteutettiin sähköisesti Webropol – kyselynä ja kyselyn kohdekaupunkeina olivat 10 suurinta kaupunkia Suomessa. Kyselyssä tiedusteltiin sosi-aalityöntekijöiden näkemyksiä nuorten asumisen tuen palveluiden tärkeydestä ja kokemustie-don merkityksestä palveluiden vaikuttavuuden arvioinnille. Lisäksi tiedusteltiin sosiaalityönte-kijöiden näkemyksiä siitä, kuinka asiakkaiden arjesta saataisiin kerättyä tietoa (rakenteellisen sosiaalityön lainsäädännöllinen velvoite) ja mikä sosiaalityöntekijän rooli on tiedon keräämi-sessä ja välittämisessä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Ilmeni, että sosiaalityöntekijät pitävät nuorten itsenäisen asumisen tuen palveluja tärkeinä. Sosiaalityöntekijät tuntuvat ym-märtävän nuorten asiakkaidensa haasteellisia tilanteita laajalti, ottaen hyvin huomioon heidän kokonaistilanteensa ja taustansa. Sosiaalityöntekijät kokevat, että kokonaisvaltaisuuden lisäksi nuoret asiakkaat tarvitsevat yksilöllistä tukea. Lisäksi heidän näkemyksensä mukaan itsenäisen asumisen tuen palvelut tukevat myös asunnottomuuden ennaltaehkäisyn päämääriä. Valtaosa vastanneista sosiaalityöntekijöistä koki, että kokemustiedon huomioon ottaminen palveluiden vaikuttavuutta arvioitaessa olisi merkityksellistä. Samoin valtaosa on sitä mieltä, että kokemustietoa ei ole riittävästi saatavilla palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tätä mieltä, vaan osa katsoi, ettei kokemustiedolla voi olla sellaista merkitystä, että sitä voisi pätevästi hyödyntää. Vastanneilla sosiaalityöntekijöillä oli paljon erilaisia ehdotuksia rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseksi, kuten sosiaalinen raportointi. Tutkielman tuloksista ilmeni kuitenkin, ettei sosiaalityössä ole valmista eikä yhtenäistä ohjeis-tusta rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiseen.