Organisaation ketteryyden rakentuminen eturivin työntekijöiden jokapäiväisessä toiminnassa
Vanha, Joel (2019)
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903209514
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903209514
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani organisaatioiden ketteryyttä ja sen rakentumista eturivin työntekijöiden jokapäiväisessä toiminnassa. Tarkastelen ketteryyden ja ketterän toimintatavan rakentumista käytäntöteoreettisesta näkökulmasta, strategia käytäntönä -viitekehyksen kautta. Tavoitteeni on selvittää, miten ja millaiseksi tutkimani yrityksen ketteryys rakentuu työntekijöiden toimintaa ohjaavissa työkäytännöissä.
Ketteryys on yksi strategiatutkimuksen nykysuuntauksista ja se viittaa pääasiallisesti organisaatioiden kykyyn muuttaa toimintansa suuntaa jatkuvasti ja nopeasti (Doz ja Kosonen 2008; Weber & Tarba 2014; Kotter 2012). Ketteryys nähdään organisaatiolle strategisena eli keskeisenä menestystä tuottavana asiana, koska toimintaympäristön nopeiden muutosten havaitseminen ja niihin reagoiminen vaatii ketteryyttä (Doz & Kosonen 2008). Ketteryyttä organisaatioissa on tutkittu aikaisemmin johtajakeskeisestä näkökulmasta ja realistiseen maailmankuvaan perustuen. Ketteryyttä ei ole tarkasteltu käytäntöteoreettisesta näkökulmasta työntekijöiden jokapäiväisen toiminnan kautta rakentuvana ilmiönä, mikä on aikaisemman ketteryyden tutkimuksen selvä aukko.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkin OP-Ryhmään kuuluvan osuuspankin yritysasiakasliiketoiminnasta ja varallisuudenhoidosta vastaavaa yksikköä. Olen kerännyt aineistoni haastattelemalla yksikön toimijoita ja analysoinut sen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Analyysini perusteella olen tunnistanut neljä työkäytäntöä, joiden voidaan nähdä rakentavan yritykseen ketteryyttä. Nämä käytännöt ovat yhdessä tekeminen, asiakkaan tunteminen, kohtaamisiin valmistautuminen sekä ensiluokkaiseen palveluun pyrkiminen. Tutkimustulosteni kautta näytän, millaiseksi ketteryys rakentuu paikallisesti työntekijöiden toimintaa ohjaavissa työkäytännöissä. Tutkimukseni tuo ketteryyden tutkimukseen uudenlaisen näkökulman ja auttaa ymmärtämään sitä, miten ketteryys rakentuu käytännössä organisaation arkisessa toiminnassa.
Ketteryys on yksi strategiatutkimuksen nykysuuntauksista ja se viittaa pääasiallisesti organisaatioiden kykyyn muuttaa toimintansa suuntaa jatkuvasti ja nopeasti (Doz ja Kosonen 2008; Weber & Tarba 2014; Kotter 2012). Ketteryys nähdään organisaatiolle strategisena eli keskeisenä menestystä tuottavana asiana, koska toimintaympäristön nopeiden muutosten havaitseminen ja niihin reagoiminen vaatii ketteryyttä (Doz & Kosonen 2008). Ketteryyttä organisaatioissa on tutkittu aikaisemmin johtajakeskeisestä näkökulmasta ja realistiseen maailmankuvaan perustuen. Ketteryyttä ei ole tarkasteltu käytäntöteoreettisesta näkökulmasta työntekijöiden jokapäiväisen toiminnan kautta rakentuvana ilmiönä, mikä on aikaisemman ketteryyden tutkimuksen selvä aukko.
Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkin OP-Ryhmään kuuluvan osuuspankin yritysasiakasliiketoiminnasta ja varallisuudenhoidosta vastaavaa yksikköä. Olen kerännyt aineistoni haastattelemalla yksikön toimijoita ja analysoinut sen aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin. Analyysini perusteella olen tunnistanut neljä työkäytäntöä, joiden voidaan nähdä rakentavan yritykseen ketteryyttä. Nämä käytännöt ovat yhdessä tekeminen, asiakkaan tunteminen, kohtaamisiin valmistautuminen sekä ensiluokkaiseen palveluun pyrkiminen. Tutkimustulosteni kautta näytän, millaiseksi ketteryys rakentuu paikallisesti työntekijöiden toimintaa ohjaavissa työkäytännöissä. Tutkimukseni tuo ketteryyden tutkimukseen uudenlaisen näkökulman ja auttaa ymmärtämään sitä, miten ketteryys rakentuu käytännössä organisaation arkisessa toiminnassa.
Kokoelmat
- Pro gradut [3938]