”Koen olevani parempi äiti kun mää käyn vähän töissä” : haastattelututkimus 20–30 -vuotiaiden vanhoillislestadiolaisnaisten ajatuksista tulevaisuudesta toimijuusteorian näkökulmasta
Paavola, Mari (2019-03-20)
Paavola, Mari
Lapin yliopisto
20.03.2019
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903219648
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903219648
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkimukseni tarkastelee uskonnon, vallan ja sukupuolen kysymyksiä vanhoillislestadiolaisten nuorten naisten tulevaisuuden kontekstissa. Vanhoillislestadiolainen herätysliike on esimerkki kasvatuskristillisyydestä, jossa naiset toimivat paitsi uskonnollisen tiedon ja elämäntavan eteenpäin siirtäjinä, myös edustavat liikkeen tulevaisuuspotentiaalia synnyttämällä herätysliikkeeseen uusia jäseniä. Vanhoillislestadiolaisten naisten tulevaisuutta koskevilla elämänvalinnoilla on iso merkitys liikkeen tulevaisuuden ja elinvoimaisena pysymisen kannalta.
Vanhoillislestadiolainen herätysliike elää parhaillaan murrosaikaa, jossa on kysymys siitä, että tämän konservatiivisen herätysliikkeen elinalue on käynyt sekulaarissa yhteiskunnassamme yhä pienemmäksi. Siinä missä herätysliikkeestä on menneen vuosikymmenen tietoteknisen kehityksen myötä käyty yhä julkisempaa keskustelua esimerkiksi internetissä, näyttäytyy murros myös sukupolvikysymyksenä. Syy tähän on se, että herätysliikkeen nuoremmat sukupolvet ovat kasvaneet avoimemmassa ja keskustelevammassa yhteiskunnassa kuin vanhempansa ja heillä on tarve sanoittaa vanhoillislestadiolaisuuden perinteiset normit omalle mielelleen ja kielelleen sopiviksi.
Tarkoitukseni on tässä tutkimuksessa selvittää, millaisena näyttäytyy vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvien nuorten naisten elämä tulevaisuudessa toimijuusteorian näkökulmasta. Tutkimusongelmaan vastaan niin, että aluksi hahmotan naisten suhdetta uskonnollisuuteen, toiseksi tarkastelen heidän ajatuksiaan äitiydestä ja kolmanneksi käsittelen kodin ulkopuolisen elämän merkitystä naisille tulevaisuudessa. Lopuksi analysoin sitä, mitä nuorten naisten tulevaisuuden kuvien voidaan ajatella tarkoittavan herätysliikkeen tulevaisuuden kannalta.
Tutkimukseni mukaan vanhoillislestadiolaiset nuoret naiset kokevat uskon mukaan elämisen elämänsä tärkeimpänä asiana, mutta samalla he muokkaavat uskonnollisuutta sopimaan yhä paremmin omiin elämäntyyleihinsä. Naiset kokevat äitiyden yhdeksi elämän tärkeimmistä asioista, mutta samalla he haluavat osallistua työelämään ja käyttää aikaa omien henkilökohtaisten tulevaisuuden toiveidensa toteuttamiseen. Analyysi osoittaa, että herätysliikkeen murrosaika on olemassa ja että liikkeeseen kuuluvat nuoret naiset ovat osaltaan murroksen ylläpitäjiä.
Monipuolista toimijuuden käsitettä hahmotan etenkin Suvi Ronkaisen toimijuusteorian avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja haastateltavia oli yhteensä viisi (5).
Vanhoillislestadiolainen herätysliike elää parhaillaan murrosaikaa, jossa on kysymys siitä, että tämän konservatiivisen herätysliikkeen elinalue on käynyt sekulaarissa yhteiskunnassamme yhä pienemmäksi. Siinä missä herätysliikkeestä on menneen vuosikymmenen tietoteknisen kehityksen myötä käyty yhä julkisempaa keskustelua esimerkiksi internetissä, näyttäytyy murros myös sukupolvikysymyksenä. Syy tähän on se, että herätysliikkeen nuoremmat sukupolvet ovat kasvaneet avoimemmassa ja keskustelevammassa yhteiskunnassa kuin vanhempansa ja heillä on tarve sanoittaa vanhoillislestadiolaisuuden perinteiset normit omalle mielelleen ja kielelleen sopiviksi.
Tarkoitukseni on tässä tutkimuksessa selvittää, millaisena näyttäytyy vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen kuuluvien nuorten naisten elämä tulevaisuudessa toimijuusteorian näkökulmasta. Tutkimusongelmaan vastaan niin, että aluksi hahmotan naisten suhdetta uskonnollisuuteen, toiseksi tarkastelen heidän ajatuksiaan äitiydestä ja kolmanneksi käsittelen kodin ulkopuolisen elämän merkitystä naisille tulevaisuudessa. Lopuksi analysoin sitä, mitä nuorten naisten tulevaisuuden kuvien voidaan ajatella tarkoittavan herätysliikkeen tulevaisuuden kannalta.
Tutkimukseni mukaan vanhoillislestadiolaiset nuoret naiset kokevat uskon mukaan elämisen elämänsä tärkeimpänä asiana, mutta samalla he muokkaavat uskonnollisuutta sopimaan yhä paremmin omiin elämäntyyleihinsä. Naiset kokevat äitiyden yhdeksi elämän tärkeimmistä asioista, mutta samalla he haluavat osallistua työelämään ja käyttää aikaa omien henkilökohtaisten tulevaisuuden toiveidensa toteuttamiseen. Analyysi osoittaa, että herätysliikkeen murrosaika on olemassa ja että liikkeeseen kuuluvat nuoret naiset ovat osaltaan murroksen ylläpitäjiä.
Monipuolista toimijuuden käsitettä hahmotan etenkin Suvi Ronkaisen toimijuusteorian avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja haastateltavia oli yhteensä viisi (5).
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]