Koulukiusaaminen ja koulukiusaamiseen osallistumiseen yhteydessä olevat sosiaalisen pääoman tekijät 8.- ja 9.-luokkalaisilla

Abstract

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvata koulukiusaamista 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa ja selvittää, mitkä sosiaalisen pääoman tekijät ovat yhteydessä koulukiusaamiseen osallistumiseen. Tutkimuksen käsitteellisenä viitekehyksenä oli sosiaalinen pääoma. Tutkimus aineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 8.- ja 9.-luokkalaisille tekemä Kouluterveyskysely 2015. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimuksessa pohdittiin myös tutkimuseettisiä lähtökohtia.

Ristiintaulukoinnin avulla selvitettiin 8.- ja 9.- luokkalaisten tyttöjen ja poikien koulukiusaamisen ja koulukiusaamiseen osallistumisen yleisyyttä sekä heidän kokemia koulukiusaamisen muotoja. Tuloksia kuvattiin ristiintaulukoinnilla. Tulokset osoittavat, että vastaajista 25,6 % koki koulukiusaamista ja koulukiusaamiseen osallistui 21,6 % kuluneen lukukauden aikana. Sukupuolittaista jakaumaa tarkasteltaessa pojat sekä kokivat enemmän koulukiusaamista että osallistuivat enemmän koulukiusaamiseen kuin tytöt.

Koulukiusaamisen muotoja tarkastellessa tutkimus osoitti, että suora kiusaamisen muoto, joka ilmenee verbaalisesti nimittelyn, naurunalaiseksi tekemisen ja loukkaavasti kiusoittelun muodossa oli yleisin kiusaamisen muoto. Tyttöjen ja poikien välillä ilmeni kiusaamisessa eroja siten, että tytöt kiusasivat pääasiassa epäsuorasti ja verbaalisesti, pojat suorana fyysisenä toimintana.

Logistisen regressioanalyysin avulla tutkittiin sosiaalisen pääoman yhteyttä 8.- ja 9.-luokkalaisten koulukiusaamiseen osallistumiseen. Kiusaamiseen osallistumisen kannalta merkittävin tekijä oli tutkimuksen mukaan se, osallistuiko nuori rikkeiden ja rikosten tekemiseen. Myös koulukiusaamisen kokeminen erottui tuloksista selkeästi koulukiusaamiseen osallistumisen riskiä kasvattavana tekijänä. Muita huomiota kiinnittäviä riskitekijöitä olivat ei ydinperheessä eläminen ja se, jos oppilas ei kokenut saavansa opettajalta tukea.