"Turhauttaa tehdä mittaukset, koska niitä ei voi hyödyntää mitenkään" Opettajien käsityksiä Move! -mittauksesta: määrällinen tutkimus mittauksen järjestäneille opettajille
Luokkanen, Juha; Turunen, Ville (2019)
Luokkanen, Juha
Turunen, Ville
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032910407
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019032910407
Tiivistelmä
Move! -mittaus rantautui suomalaiseen peruskouluun vuonna 2016 uuden opetussuunnitelman myötä. Mittauksella kerätään tietoa suomalaisten lasten ja nuor-en fyysisen toimintakyvyn tilasta, sekä pyritään kehittämään heidän hyvinvointiaan. Uusi kokonaisuus on herättänyt tullessaan voimakasta keskustelua opettajissa ja mediassa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä Move! -mitauksen järjestäneillä opettajilla on Move! -mittauksesta. Tutkimus toteutettiin keräämällä määrällinen aineisto verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi lopulta 139 opettajaa 14 kaupungista ja kunnasta ympäri Suomen.
Määrällinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysivaiheessa luotiin käsitys -niminen summamuuttuja pääkomponenttianalyysiä ja ristiintaulukointia hyödyntäen. Tutkimustulokset on jaettu kolmeen Move! -mittaukseen olennaisesti liittyvään lukuun: perehtymiseen, mittauksen järjestämiseen sekä mittauksen jälkikäsittelyyn. Määrällisiä tuloksia syventämään on käytetty vastaajien avoimia vastauksia.
Vastaajat jaettiin käsityksen osalta kolmeen joukkoon: positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Positiiviseen joukkoon sijoittui 33, neutraaleihin 24 ja negatiiviseen 82 vastaajaa. Käsitysten ja tulosten jälkikäsittelyn välillä oli nähtävissä yhteys; positiivisemman käsityksen omaavat opettajat huolehtivat tulokset useammin terveydenhoitajalle, sekä keskustelivat tuloksista useammin vanhempien kanssa. Erot vastaajajoukkojen välillä eivät olleet kovin suuria. Avoimissa vastauksissa mittausta kritisoitiin työlääksi, sekä mittauksen ajankohta mainittiin usein huonoksi. Tutkielman lopuksi pohditaan syitä negatiivisesti painottuneiden käsitysten takana, sekä annetaan kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä Move! -mitauksen järjestäneillä opettajilla on Move! -mittauksesta. Tutkimus toteutettiin keräämällä määrällinen aineisto verkkokyselyn avulla. Kyselyyn vastasi lopulta 139 opettajaa 14 kaupungista ja kunnasta ympäri Suomen.
Määrällinen aineisto käsiteltiin SPSS-ohjelman avulla. Analyysivaiheessa luotiin käsitys -niminen summamuuttuja pääkomponenttianalyysiä ja ristiintaulukointia hyödyntäen. Tutkimustulokset on jaettu kolmeen Move! -mittaukseen olennaisesti liittyvään lukuun: perehtymiseen, mittauksen järjestämiseen sekä mittauksen jälkikäsittelyyn. Määrällisiä tuloksia syventämään on käytetty vastaajien avoimia vastauksia.
Vastaajat jaettiin käsityksen osalta kolmeen joukkoon: positiivisiin, neutraaleihin ja negatiivisiin. Positiiviseen joukkoon sijoittui 33, neutraaleihin 24 ja negatiiviseen 82 vastaajaa. Käsitysten ja tulosten jälkikäsittelyn välillä oli nähtävissä yhteys; positiivisemman käsityksen omaavat opettajat huolehtivat tulokset useammin terveydenhoitajalle, sekä keskustelivat tuloksista useammin vanhempien kanssa. Erot vastaajajoukkojen välillä eivät olleet kovin suuria. Avoimissa vastauksissa mittausta kritisoitiin työlääksi, sekä mittauksen ajankohta mainittiin usein huonoksi. Tutkielman lopuksi pohditaan syitä negatiivisesti painottuneiden käsitysten takana, sekä annetaan kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita.
Kokoelmat
- Pro gradut [4084]