Yritystoiminnan verotuet - Yrityksille kohdistetut verotuet veropoliittisesta näkökulmasta arvioituna
Vuorenmaa, Valtteri (2019)
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041312210
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019041312210
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarjota kokonaiskuva elinkeinotulon verotukseen liittyvistä verotuista. Tutkielmassa keskitytään kolmeen taloudellisesti merkittävimpään tukeen: käyttöomaisuusosakkeiden myynnin verovapaus, irtaimen käyttöomaisuuden poistot ja muusta kuin julkisesti noteraatusta yhtiöstä saatu osinko. Kyseisiä tukia arvioidaan veropoliittista metodia käyttäen.
Verotukia koskevan kokonaiskuvan ymmärtämiseksi on tärkeä tietää, miten verotuet muodostuvat. Verotukien raportoinnin ja laskennan perustana on verotuksen normaalijärjestelmä, jota kutsutaan normijärjestelmäksi. Normijärjestelmän ideana on se, että siitä poikkeamalla verotuksessa muodostuu joko verotukea tai -sanktiota.
Talousteorian mukaan julkisella tuella voidaan parantaa talouden tehokkuutta vain, jos se korjaa markkinahäiriöitä tai markkinoiden puutteita. Tätä teoreettista näkökulmaa ei elinkeinoverotusta koskevia säännöksiä laadittaessa ole kuitenkaan kovin orjallisesti noudatettu, sillä esimerkiksi EVL-verolajikoodin mukaisia verotukia on vuoden 2018 verotukiraportissa listattu yhteensä 34. Näistä kolmen suurimman tuen määrä on vuonna 2019 arviolta n. 1,4 miljardia euroa.
Vaihtoehtoinen tapa yritysten tukemiseen ovat suorat tuet. Suoria tukia pidetään useissa tapauksissa verotukia parempana tukikeinona. Tämä johtuu esimerkiksi suorien tukien helpommasta hallittavuudesta sekä niiden järjestelmällisestä arvioinnista osana valtion budjettia. Toisaalta myös suoriin tukiin liittyy sellaisia ongelmia, että vain harvoilla tuilla on talouden tehokkuutta parantavaa vaikutusta.
Yritysten taloudellinen tukeminen julkisilla varoilla on taloudellisesti perusteltua vain hyvin harvoin. Poliittisessa päätöksenteossa puhtaasti taloudelliset argumentit vaikuttaisivat kuitenkin jäävän sivurooliin. Verotuista luopumalla mahdollistettaisiin verokantojen keventäminen ja siten kaikille yrityksille paremmat toimintaedellytykset. Koska verotuet tai suorat tuet eivät jakaudu tasaisesti kaikkien yritysten kesken, osa yrityksistä rahoittaa toisten tukemisen.
Verotukia koskevan kokonaiskuvan ymmärtämiseksi on tärkeä tietää, miten verotuet muodostuvat. Verotukien raportoinnin ja laskennan perustana on verotuksen normaalijärjestelmä, jota kutsutaan normijärjestelmäksi. Normijärjestelmän ideana on se, että siitä poikkeamalla verotuksessa muodostuu joko verotukea tai -sanktiota.
Talousteorian mukaan julkisella tuella voidaan parantaa talouden tehokkuutta vain, jos se korjaa markkinahäiriöitä tai markkinoiden puutteita. Tätä teoreettista näkökulmaa ei elinkeinoverotusta koskevia säännöksiä laadittaessa ole kuitenkaan kovin orjallisesti noudatettu, sillä esimerkiksi EVL-verolajikoodin mukaisia verotukia on vuoden 2018 verotukiraportissa listattu yhteensä 34. Näistä kolmen suurimman tuen määrä on vuonna 2019 arviolta n. 1,4 miljardia euroa.
Vaihtoehtoinen tapa yritysten tukemiseen ovat suorat tuet. Suoria tukia pidetään useissa tapauksissa verotukia parempana tukikeinona. Tämä johtuu esimerkiksi suorien tukien helpommasta hallittavuudesta sekä niiden järjestelmällisestä arvioinnista osana valtion budjettia. Toisaalta myös suoriin tukiin liittyy sellaisia ongelmia, että vain harvoilla tuilla on talouden tehokkuutta parantavaa vaikutusta.
Yritysten taloudellinen tukeminen julkisilla varoilla on taloudellisesti perusteltua vain hyvin harvoin. Poliittisessa päätöksenteossa puhtaasti taloudelliset argumentit vaikuttaisivat kuitenkin jäävän sivurooliin. Verotuista luopumalla mahdollistettaisiin verokantojen keventäminen ja siten kaikille yrityksille paremmat toimintaedellytykset. Koska verotuet tai suorat tuet eivät jakaudu tasaisesti kaikkien yritysten kesken, osa yrityksistä rahoittaa toisten tukemisen.
Kokoelmat
- Pro gradut [3932]