Johtajuuskäytänteiden performointi sisäisessä rauhanvälityksessä : käytäntöteoreettinen tutkimus johtajuudesta rauhanprosesseissa

Abstract

Pro gradu –tutkielmani tarkastelee johtajuuskäytänteitä ja niiden performointia sisäisessä rauhanvälityksessä. Johtajuus on sivuosassa aiemmissa rauhanprosessien tutkimuksissa, vaikka se on oleellinen tekijä siirryttäessä konfliktista rauhaan. Julkisessa keskustelussa rauhanvälitys nähdään ulkopuolisten, neutraalien tahojen toimintana. Sisäisen rauhanvälityksen käsite nostaa esiin konfliktikonteksteissa rauhan puolesta toimivat tahot. Aiheen käsittely johtajuustutkimuksesta käsin avaa uudenlaisia suuntia rauhanprosessien tutkimukselle.

Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on käytäntöteoria, joka kiinnittää huomiota siihen, miten johtajuus käytännössä rauhanprosesseissa ilmenee. Käytäntöteoria soveltuu yksilökeskeisiä johtajuusteorioita paremmin monimuotoisten kontekstien tutkimiseen. Aineistoni koostuu kirjallisesta materiaalista, joka kuvailee sisäistä rauhanvälitystä 32 eri maassa. Tyypillisesti kyse on pitkittyneistä konflikteista valtioiden sisällä. Kirjallista aineistoa täydennän tekemilläni haastatteluilla. Analyysimenetelmäni on teoriaohjaava sisällönanalyysi.

Sisäisen rauhanvälityksen prosessi koostuu tutkimukseni pohjalta kuudesta vaiheesta: välityksen harjoittamisen ennakkoehdoista, valmistautumisesta, osapuolten avustamisesta, vuoropuhelusta tai neuvottelusta, ratkaisuun pääsystä sekä seurannasta ja toimeenpanosta. Prosessi ei välttämättä ole lineaarinen, vaan vaiheet voivat kietoutua toisiinsa. Vaiheisiin sisältyy erilaisia johtajuuskäytänteitä. Performoinnin tarkastelu tuo esiin käytänteitä mahdollistavia ja rajaavia tekijöitä. Performointiin liittyvät teemat ovat materiaaliset tekijät, uskonto ja perinteet, sukupuoli sekä kehollisuus. Tunnistamani johtajuuskäytänteet ovat samankaltaisia eri rauhanprosesseissa, mutta juuri performointi tekee niistä ymmärrettäviä ja merkityksellisiä omissa konteksteissaan. Tämä edellyttää käytänteiden kantajilta hiljaista tietotaitoa.

Tutkimukseni tulokset voivat palvella rauhan- ja konfliktintutkimuksen sekä johtajuustutkimuksen kenttien lisäksi käytännössä rauhanprosessien parissa työskenteleviä. Käytäntöteoreettinen tutkimus avaa johtajuuden sosiaalisia ja materiaalisia ulottuvuuksia rauhanvälityksessä. Tulokset vahvistavat ymmärrystä siitä, miten eri toimijat voivat tukea paikallisia ja sisäisiä rauhanprosesseja.