Risteytyksiä : kuvataiteen, biologian ja maantieteen opettajien ajatuksia integraatiosta

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia kuvataiteen, biologian ja maantiedon opettajien näkemyksiä ja kokemuksia kyseisten oppiaineiden integraatiosta. Tutkimuksessa näkemyksellä tarkoitetaan ihmisen omakohtaista näkemystä, jonka avulla hän tarkastelee kulloistakin ilmiötä. Kokemuksella tutkimuksessa tarkoitetaan tekijän ja tekemisen kohteen muodostamaa kokonaisuutta. Tutkielmaa ohjanneet tutkimuskysymykset olivat seuraavanlaiset: millaisia näkemyksiä kuvataiteen, biologian ja maantiedon opettajilla on kyseisten oppiaineiden integraatiosta, ja millaisia näkemyksiä heillä on kyseisten oppiaineiden integraatiosta. Tutkielma on toteutettu kyselylomakkein ja haastatteluin, ja tutkimusjoukko on yhteensä 13 opettajaa, joista kuvataiteen opettajia on 9 ja biologian/maantiedon opettajia 4. Tutkielman aineistonkeruussa hyödynsin monivalinnoista ja avoimista kysymyksistä koostettua kyselylomaketta sekä yksilöteemahaastattelua. Aineiston analyysin menetelmänä käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Tutkimustulokset osoittavat, että integraatio hakee paikkaansa suomalaisissa kouluissa ja lukioissa. Sen idea nähdään ja koetaan hyvänä ja tarpeellisena, mutta keinoja soveltuvaan toteutukseen ei välttämättä ole vielä löydetty. Samat tekijät ja asiat voivat toimia integraation haasteina ja mahdollisuuksina, onnistumisina ja kehityskohtina. Opettajat kiinnittivät huomiota kuvataiteen rooliin integraatiossa ja siihen, miten toimiva yhteistyökumppani voi joskus hukkua muiden oppiaineiden tavoiteviidakkoon. Oppiaineen omien ja laajojen sisältöjen opettamisen suhde integraatioon nähdään ongelmallisena. Pääsyyt siihen löytyvät aikataulujen ja resurssien puutteesta. Myös opettajien jaksamiseen kiinnitettiin huomiota tällaisessa, alati uutta vaativassa toiminnassa. Oppijoille integraatio tuo opettajien mukaan paljon hyvää, joka pitäisi kuitenkin hyödyntää oikein. Liiallinen vastuu omasta oppimisesta haastaa oppijan oppimista, eikä integraatio tällöin pääse eheyttävän opetuksen tavoitteeseensa. Koulujen oppiainelokeroisuus on opettajien mielestä este integraation toteutumiselle, mutta niiden muuttaminen integraatiomyönteisemmäksi pitää tapahtua hiljalleen. Yhteisten teemojen ympärille tehdyt kokeilut auttavat löytämään toimivia yhdistelmiä, jolloin integraatiota rakennetaan osaksi koulujen toimintakulttuuria kokeilu kerrallaan.

Integraatio ja siihen liittyvät ilmiöopetus ja eheyttävä opetus puhuttavat suomalaisia tällä hetkellä paljon. Uusien opetussuunnitelmien laaja- ja monialaisuus ja ilmiöopettaminen ovat olleet käytössä jonkin aikaa, ja tuloksia niiden toimimisesta alkaa vähitellen ilmetä. Tutkimustulokset luovat mielenkiintoisia yhteyksiä ajankohtaisiin keskusteluihin ja kirjallisuuteen. Pienen tutkimusjoukon takia tulokset eivät ole yleistettävissä laajempiin yhteyksiin, mutta ne tuovat ilmi hahmotelman siitä, kuinka luonnontieteelliset oppiaineet (biologia ja maantieto) sekä taideaine (kuvataide) voivat yhdistyä käytännössä – nyt ja tulevaisuuden ideaalissa.

The aim of this thesis was to investigate views and experiences about integration from visual arts, biology and geography teachers. In this thesis view means one’s personal view about current phenomenon and experience means the entirety of the subject and their object. The main questions in this thesis were as follows: what are the views and experiences of visual arts, biology and geography teachers on integration of these subjects. The thesis was executed through questionnaires and interviews. The thesis’ mass consists of 13 teachers, of which nine were visual arts teachers and four biology/geography teachers. When I collected material, I used a questionnaire with multiple choice questions and open questions as well as individual theme interviews. The analysis was conducted via material-based content-analysis.

The results showed that integration is looking for its place in Finnish schools and high schools. The idea of integration is seen and felt as good and important, but the ways to execute it properly might not be found yet. When talking about integration, the same factors and things can act as the challenges and places of improvement as well as successes and opportunities. Teachers paid attention to the role of visual arts in the integration and how a functional cooperation partner can sometimes drown in the goals of other subjects. The relationship between integration and teaching subject’s own broad contents is problematic. Main reasons lie in the shortage of resources and schedules. Attention was also given to how teachers endure in this kind of action that always demands something new. According to the teachers, the students benefit from integration, but the good things should be utilized in the right way. Excessive responsibility of their own learning challenges students, and thus the integration can’t reach its priority as integrative teaching. The teachers think that in schools the subject-oriented learning is an obstacle for actual integration but changing the schools to be more positive about integration must be done slowly. Experiments that are made around common themes help us find functional combinations, and so the integration is built as a part of the schools operating culture one experiment at a time.

Integration, phenomenon-based learning and integrative teaching are being widely spoken in today’s Finnish society. The new curricula’s all-roundness and phenomenon-based learning have been in use for a while, and the results of their functionality are gradually starting to ap-pear. The results create interesting connections to current discussion and literature. Because the thesis’ mass was small, the results cannot be generalized into broader context. They do, though, reveal a sketch of how natural scientific subjects (biology and geography) and an art subject (visual arts) can connect in practice – now and in the ideal future.