Metsä alan opiskelijoiden silmin - fenomenografinen tulkinta luonnonvara-alan opiskelijoiden luontosuhteista

Abstract

Uusimman IPCC:n ilmastoraportin julkaisemisen jälkeen keskustelu luonnonvarojen käytöstä käy vilkkaana. Keskusteluun liittyy usein jännitteitä ja se asettaa asiantuntijan ja luonnonsuojelijan helposti vastakkain. Metsät ovat tärkeä osa kansallisvarallisuuttamme ja Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara. Metsäsektori on myös maakuntien yksi suurimmista työllistäjistä. Metsillä on kuitenkin työllistävän ja taloudellisen roolin lisäksi myös muita rooleja, joista yksi merkittävimmistä on hiilinieluna toimiminen. Ilmastopäästöjen hillitsemiseksi olisi tärkeää ylläpitää pitkäaikaisia hiilivarastoja metsissä, eikä hakkuumäärien lisääminen tue tätä tavoitetta. Metsä puhuttaa ja jakaa mielipiteitä: keskustelun keskiössä ovat arvot. Suomalaisten, niin lasten kuin aikuistenkin, luonto- ja metsäsuhdetta on tutkittu viime vuosina. Tutkimuksia metsäpolitiikan eri intressiryhmistä on myös tehty eri näkökulmista. Mutta entäpä ne asiantuntijat, jotka tulevaisuudessa suunnittelevat ja toteuttavat maamme luonnonvarapolitiikkaa?

Tutkin Pro gradu -tutkielmassani luonnonvara-alan opiskelijoiden suhdetta luontoon. Tutkimuskysymykseni on: millaisia luontosuhteita luonnonvara-alan opiskelijoilla on? Tutkimus selvittää tutkittavien henkilökohtaisia ja sosiaalisia luontoon liittyviä merkityksiä. Keräsin aineistoni kevättalvella 2018 suomalaisessa luonnonvara-alan ammattikorkeakoulussa. Tutkimusotteena käytän fenomenografiaa. Aineiston analyysi on aineistosta nousevaa ja tarkastelun kohteena on opiskelijoiden erilaiset luonnolle antamat merkitykset. 22 luonnonvara-alan opiskelijaa kirjasi metsäaiheisen valokuvan herättämiä merkityksiä, tulkintoja ja tunteita lomakkeelle. Analysoin aineiston Uljensin nelivaiheista fenomenografista analyysimallia mukaillen.

Tutkimuksen päätuloksena paikansin neljä kuvauskategoriaa, joista yksi on yhdistettävissä Pietarisen metsäsuhteen neljässä perusasenteessa määriteltyyn utilismiin ja yksi humanismiin. Yhdessä paikannetussa kuvauskategoriassa oli heikkoja signaaleja mystismistä ja privitivismistä. Yhdessä kuvauskategoriassa nousi esiin piirteitä talonpoikaiselämäntavasta. Tutkimuksen perusteella luonnonvara-alan opiskelijat eivät jaa mitään tiettyä tarkkarajaista luontosuhdetta, vaan luontosuhteet ovat yksiköllisiä ja eroavat toisistaan.