Sosiaalityöntekijöiden tekemien hylkäävien toimeentulotukipäätösten perustelut
Ritala, Salla (2019)
Ritala, Salla
Lapin yliopisto
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051015202
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019051015202
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkittiin, miten sosiaalityöntekijät perustelevat hylkääviä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä. Erityisesti huomio kiinnittyi siihen, miten sosiaalityöntekijöiden käyttämä harkinta ja harkintavalta sekä asiakkaan oikeudet ilmenivät päätöksissä. Tutkielmassa oli tavoitteena saada aiheesta uutta tietoa, sillä toimeentulotukipäätösten yksilöllisiä perusteluja ei ole juuri tutkittu. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui toimeentulotuen, harkinnan, harkintavallan ja asiakkaan oikeuksien käsitteistä.
Aineistona tutkielmassa oli 77 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sosiaalityöntekijöiden tekemää hylkäävää toimeentulotukipäätöstä. Päätökset koskivat sekä täydentävää että ehkäisevää toimeentulotukea. Päätökset oli tehty ajalla 1.2.-30.4.2018 ja niitä oli tehty sekä työikäisten palvelut että lapsiperhepalvelut –yksiköissä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksista kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät käyttävät yksilöllistä harkintaa ja toteuttavat asiakkaan oikeuksia monin tavoin. Päätösten perustelut tiivistyivät kolmeen eri luokkaan: Asiakkaaseen liittyviin perusteluihin, järjestelmään liittyviin perusteluihin sekä asiakkaaseen ja järjestelmään liittyviin perusteluihin. Useita hakemuksia käsitellessään sosiaalityöntekijät ottivat yhteyttä asiakkaisiin esimerkiksi soittamalla tai tekemällä aikavarauksen tilanteiden selvittämiseksi. Tuloksista kuvastui, että yli vuosi perustoimeentulotuen Kelaan siirtymisen jälkeen asiakkaat eivät osaa toimia järjestelmässä. Asiakkaat hakivat paljon täydentävänä ja ehkäisevänä toimeentulotukena sellaisia menoja, jotka kuuluvat Kelan käsittelemään perustoimeentulotukeen. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijät saivat osaltaan asioidenajajan roolin selvittäessään tilanteita ja ohjatessaan asiakkaita oikeaan suuntaan. Huolestuttavaa oli, että osaa päätöksiä ei perusteltu lainkaan tai yksilölliset perustelut koostuivat vain maininnasta, ettei asiakkaan hakemaan menoon tukea myönnetä. Huolelliset ja yksilölliset perustelut toimeentulotukipäätöksissä tukevat asiakkaan oikeuksien toteutumista. Puutteelliset päätökset voivat kuitenkin osaltaan liittyviä sosiaalityön jatkuvaan kiireeseen ja resurssipulaan, jolloin asiakkaan asiaan ei ehditä kunnolla paneutua. Aiheen tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi täydentämällä aineistoa sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla tai tekemällä vertailevaa tutkimusta eri asiakasryhmien, kuten aikuisasiakkaiden ja lapsiperheiden välillä.
Aineistona tutkielmassa oli 77 Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sosiaalityöntekijöiden tekemää hylkäävää toimeentulotukipäätöstä. Päätökset koskivat sekä täydentävää että ehkäisevää toimeentulotukea. Päätökset oli tehty ajalla 1.2.-30.4.2018 ja niitä oli tehty sekä työikäisten palvelut että lapsiperhepalvelut –yksiköissä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkielman tuloksista kävi ilmi, että sosiaalityöntekijät käyttävät yksilöllistä harkintaa ja toteuttavat asiakkaan oikeuksia monin tavoin. Päätösten perustelut tiivistyivät kolmeen eri luokkaan: Asiakkaaseen liittyviin perusteluihin, järjestelmään liittyviin perusteluihin sekä asiakkaaseen ja järjestelmään liittyviin perusteluihin. Useita hakemuksia käsitellessään sosiaalityöntekijät ottivat yhteyttä asiakkaisiin esimerkiksi soittamalla tai tekemällä aikavarauksen tilanteiden selvittämiseksi. Tuloksista kuvastui, että yli vuosi perustoimeentulotuen Kelaan siirtymisen jälkeen asiakkaat eivät osaa toimia järjestelmässä. Asiakkaat hakivat paljon täydentävänä ja ehkäisevänä toimeentulotukena sellaisia menoja, jotka kuuluvat Kelan käsittelemään perustoimeentulotukeen. Näissä tilanteissa sosiaalityöntekijät saivat osaltaan asioidenajajan roolin selvittäessään tilanteita ja ohjatessaan asiakkaita oikeaan suuntaan. Huolestuttavaa oli, että osaa päätöksiä ei perusteltu lainkaan tai yksilölliset perustelut koostuivat vain maininnasta, ettei asiakkaan hakemaan menoon tukea myönnetä. Huolelliset ja yksilölliset perustelut toimeentulotukipäätöksissä tukevat asiakkaan oikeuksien toteutumista. Puutteelliset päätökset voivat kuitenkin osaltaan liittyviä sosiaalityön jatkuvaan kiireeseen ja resurssipulaan, jolloin asiakkaan asiaan ei ehditä kunnolla paneutua. Aiheen tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi täydentämällä aineistoa sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla tai tekemällä vertailevaa tutkimusta eri asiakasryhmien, kuten aikuisasiakkaiden ja lapsiperheiden välillä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]