Quebecin kieli- ja vähemmistöpolitiikkaa koskevien näkökantojen vertailu Kanadan ranskan- ja englanninkielisissä lehdissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Kanadan ranskan- ja englanninkielisen lehdistökirjoittelun eroja Quebecin provinssin kielipoliittisten ja vähemmistöoikeudellisten tapahtumien käsittelyssä. Quebec on Kanadan ainoa yksikielisesti ranskankielinen provinssi, jossa kielipoliittisella lainsäädännöllä on 1970-luvulta asti pyritty turvaamaan ranskankielisen yhteiskunnan säilymistä englannin kielen aiempaa ylivaltaa vastaan. Aiemman tutkimuskirjallisuuden mukaan Kanadan ranskankieliset ovat kieltään ja kulttuuriaan suojellakseen taipuvaisia kannattamaan yhteisöllisiä oikeuksia, ja englanninkieliset taas ovat taipuvaisia puolustamaan liberaaleja yksilön oikeuksia kieli- ja kulttuuriryhmien suojelemisen riittävänä takeena. Tämän viitekehyksen lisäksi gradun taustakirjallisuutena esitetään Kymlickan (1995) ja Taylorin (1994) vähemmistöoikeuksien normatiiviset teoriat, joista ensimmäinen kannattaa vähemmistöryhmien ulkoista suojelua liberaalien yksilönoikeuksien lisänä ja jälkimmäinen taas puolustaa oikeutta tavoitella yhteisön moralistisia tavoitteita julkisen politiikan keinoin.

Gradun tutkimuskysymyksenä on selvittää ranskan- ja englanninkielistä sanomalehtikirjoittelua analysoimalla, pitääkö aiemman tutkimuskirjallisuuden esittämä ranskan- ja englanninkielisten kieli- ja vähemmistöoikeusnäkemysten kahtiajako paikkansa. Tutkimuksen metodina on siten teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa ensinnäkin kvantitatiivisesti eritellään sisältöä – selvitetään eri argumentteja sisältävien sanomalehtiartikkelien lukumäärä – ja toisekseen kvalitatiivisesti analysoidaan sisältöä – selvitetään argumenttien sisällöllisiä eroja erikielisissä lehdissä. Tutkimusaineistona on Kanadan kahdessa ranskan- ja kahdessa englanninkielisessä lehdessä ilmestyneet yhteensä 357 artikkelia, jotka käsittelevät kolmea syksyllä 2017 laajasti uutisoitua Quebecin kieli- ja vähemmistöoikeudellista tapahtumaa.

Analyysin kokonaiskuvassa sekä ranskan- että englanninkieliset hyväksyvät ulkoisen suojelun keinot Quebecin yhteiskunnan erityispiirteiden säilyttämiseksi. Osalle ranskankielisistä jopa yksilönoikeuksien sisäiset rajoitteet ovat sallittuja Quebecin kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Osa englanninkielisistä taas ei anna Quebecin identiteettipolitiikalle minkäänlaista oikeutusta, sillä se edustaa universaalien yksilönoikeuksien polkemista ranskankielisten ylivallan nimissä. Ranskan- ja englanninkielisen sanomalehtikirjoittelun näkökannoissa on siten sisällönanalyysin perusteella selviä aste-eroja, mutta mustavalkoista jakoa ainoastaan yhteisön oikeuksia puolustaviin ranskankielisiin ja yksilön oikeuksia puolustaviin englanninkielisiin ei sisällön erittelyn myötä lehdissä ilmene. Näin ollen taustakirjallisuuden esittämää teoreettista viitekehystä voidaan pitää yksinkertaistettuna ja suuntaa antavana luonnehdintana, jonka mukaiset erot tulevat näkyviin ainoastaan argumenttien tarkemmassa analyysissä.