Jätekansalaisuuden rakentuminen kiertotaloudessa

Abstract

Pro Gradu -tutkielmassani käsittelen yhteiskunnan pyrkimyksiä tuottaa informaatio-ohjauksen avulla jätteensä oikeaoppisesti lajittelevia kansalaisia kiertotalouden palvelukseen. Euroopan Unionin päätösten pohjalta myös Suomessa toteutettava kiertotalouteen siirtyminen tarkoittaa jätehallinnan kannalta vaatimusta saada kotitaloudet kierrättämään aikaisempaa enemmän ja yhä useampiin jakeisiin. Kierrätettävien osuus ei kuitenkaan ole viime vuosikymmenien aikana juurikaan noussut. Sen sijaan jätehallinnassa on tapahtunut siirtymä kaatopaikkaamisesta jätteenpolttoon. Kierrätysprosenteista vastuussa olevat kunnat pyrkivät informaatio-ohjauksen avulla vaikuttamaan kansalaisiin, jotta he muuttaisivat jätekäytäntöjään. Ajattelen tässä tutkielmassa prosessin tarkoittavan jätekansalaisen subjektiaseman rakentamista.

Tutkielma on osa yhteiskunnallista jätetutkimusta, joka on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Teoreettisesti määrittelen jätekansalaisuuden ympäristökansalaisuudesta käytävän keskustelun pohjalta. Sen perusteella ymmärrettynä jätekansalaisuus rakentuu velvollisuuksista, oikeuksista, hyveistä ja poliittisesta tilasta.

Jätehallinnan parissa toimivien lappilaisten kunnallisten, yksityisten ja kansalaisjärjestössä työskentelevien henkilöiden haastatteluista koostuvan aineiston analyysin perusteella jätekansalaisuus on yksilöllisiä velvollisuuksia painottavaa subjektien vastuullistamista. Tärkein oikeus on suorittaa velvollisuutensa, eli kierrättää. Poliittista aktiivisuutta ei odoteta, vaan hyveenä pidetään aktiivista kuluttajatoimintaa ja henkilökohtaista sitoutumista jätteiden tuottamisen vähentämiseen. Tutkielma osoittaa, että ihmisiä houkutellaan asettumaan jätekansalaisen subjektiasemaan resurssinäkökulman avulla, jossa jäte on määritelty yhteiskunnalle arvokkaaksi resurssiksi.

In my master’s thesis I examine attempts to produce citizens, who recycle in a way that is expected in the Circular Economy, through information steering. European Union -based Circular Economy’s implementation, also in Finland, requires all member countries to raise the percentage of recyclables. In the last decades, there has been a shift in waste management from landfilling to energy use, i.e. incineration, but recycling percentages have remained stable. Municipalities, which are accountable in this issue, strive to influence citizens through information steering to alter their waste practices. In this study, I understand this process as constructing the subject position of waste citizen.

This study affiliates to social scientific field of waste studies. Theoretic background of the study is defined through the concept of environmental citizenship, and understood through it, waste citizenship constructs of duties and obligations, rights, virtues and political space.

Data comprises of interviews of municipal, private and NGO -employees working in the field of waste management. Analysis suggests that waste citizenship stresses individual obligations and duties. The most important right is also connected to duties: the obligation to recycle is also a right for the waste citizen. Political activity is not expected, but consumer-activity and personal commitment to diminishing waste are the virtues of the waste citizen. Study demonstrates that subjects are tempted to settle in to the subject position of waste citizen through global resource perspective, in which waste is defined to a valuable resource for society.