Jätekansalaisuuden rakentuminen kiertotaloudessa
Loikkanen, Teemu (2019-05-21)
Lataukset:
Loikkanen, Teemu
Lapin yliopisto
21.05.2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052116425
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052116425
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielmassani käsittelen yhteiskunnan pyrkimyksiä tuottaa informaatio-ohjauksen avulla jätteensä oikeaoppisesti lajittelevia kansalaisia kiertotalouden palvelukseen. Euroopan Unionin päätösten pohjalta myös Suomessa toteutettava kiertotalouteen siirtyminen tarkoittaa jätehallinnan kannalta vaatimusta saada kotitaloudet kierrättämään aikaisempaa enemmän ja yhä useampiin jakeisiin. Kierrätettävien osuus ei kuitenkaan ole viime vuosikymmenien aikana juurikaan noussut. Sen sijaan jätehallinnassa on tapahtunut siirtymä kaatopaikkaamisesta jätteenpolttoon. Kierrätysprosenteista vastuussa olevat kunnat pyrkivät informaatio-ohjauksen avulla vaikuttamaan kansalaisiin, jotta he muuttaisivat jätekäytäntöjään. Ajattelen tässä tutkielmassa prosessin tarkoittavan jätekansalaisen subjektiaseman rakentamista.
Tutkielma on osa yhteiskunnallista jätetutkimusta, joka on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Teoreettisesti määrittelen jätekansalaisuuden ympäristökansalaisuudesta käytävän keskustelun pohjalta. Sen perusteella ymmärrettynä jätekansalaisuus rakentuu velvollisuuksista, oikeuksista, hyveistä ja poliittisesta tilasta.
Jätehallinnan parissa toimivien lappilaisten kunnallisten, yksityisten ja kansalaisjärjestössä työskentelevien henkilöiden haastatteluista koostuvan aineiston analyysin perusteella jätekansalaisuus on yksilöllisiä velvollisuuksia painottavaa subjektien vastuullistamista. Tärkein oikeus on suorittaa velvollisuutensa, eli kierrättää. Poliittista aktiivisuutta ei odoteta, vaan hyveenä pidetään aktiivista kuluttajatoimintaa ja henkilökohtaista sitoutumista jätteiden tuottamisen vähentämiseen. Tutkielma osoittaa, että ihmisiä houkutellaan asettumaan jätekansalaisen subjektiasemaan resurssinäkökulman avulla, jossa jäte on määritelty yhteiskunnalle arvokkaaksi resurssiksi.
Tutkielma on osa yhteiskunnallista jätetutkimusta, joka on viime vuosina herättänyt kasvavaa kiinnostusta. Teoreettisesti määrittelen jätekansalaisuuden ympäristökansalaisuudesta käytävän keskustelun pohjalta. Sen perusteella ymmärrettynä jätekansalaisuus rakentuu velvollisuuksista, oikeuksista, hyveistä ja poliittisesta tilasta.
Jätehallinnan parissa toimivien lappilaisten kunnallisten, yksityisten ja kansalaisjärjestössä työskentelevien henkilöiden haastatteluista koostuvan aineiston analyysin perusteella jätekansalaisuus on yksilöllisiä velvollisuuksia painottavaa subjektien vastuullistamista. Tärkein oikeus on suorittaa velvollisuutensa, eli kierrättää. Poliittista aktiivisuutta ei odoteta, vaan hyveenä pidetään aktiivista kuluttajatoimintaa ja henkilökohtaista sitoutumista jätteiden tuottamisen vähentämiseen. Tutkielma osoittaa, että ihmisiä houkutellaan asettumaan jätekansalaisen subjektiasemaan resurssinäkökulman avulla, jossa jäte on määritelty yhteiskunnalle arvokkaaksi resurssiksi.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4560]